Onko taas aktiivisen poiminnan sijoitusvuosi?
Onko taas aktiivisen poiminnan sijoitusvuosi?
Vuodenvaihteen aika sijoitusmarkkinoilla vilisee ennusteita ja arvioita tulevasta. Tässä ei ole mitään moitittavaa. On mielenkiintoista ja jopa viihdyttävää lueskella erilaisia näkemyksiä, jotka pohtivat maailman tilaa ja sen oletettuja kehityskulkuja. Alkanutta sijoitusvuotta näyttää leimaavan yhä kasvava epävarmuus talousnäkymien suhteen. Viime vuosi päättyi markkinoillakin melkoiseen rytinään ja niinpä kysyntää erilaisille tulevaisuudenarvioille varmasti riittää.
Tulevaisuutta ennakoivien sijoitusnäkemysten ohella, ja osin niiden johtopäätöksenä, esitetään usein väittämä, että juuri nyt on koittanut aika ryhtyä aktiiviseksi sijoittajaksi. Juuri nyt kannattaa sijoitukset poimia eikä sijoittaa indeksiin. Juuri nyt kannattaa ajoittaa sijoituksensa. Ja juuri nyt kannattaa luottaa aktiivisesti hoidettuun sijoitussalkkuun. Markkinoiden näkymät kun ovat juuri nyt kuulemma sellaiset, ettei indeksiin sijoittamalla voi millään menestyä.
Argumentit aktiivisen sijoittamisen puolesta ovat kuitenkin tänäkin vuonna yhtä ohuita kuin aiemminkin. Myös viime vuodelle aktiivista sijoittamista, poimintaa ja ajoittamista, tarjottiin lääkkeeksi sijoittamisen ongelmiin. Ja kuinkas sitten kävikään? Sijoituspoimintaan perustuvat osakerahastot menestyivät suorastaan häkellyttävän huonosti. Hyvä esimerkki ovat jälleen suomalaisiin osakkeisiin sijoittavat sijoitusrahastot. Menneen vuoden aikana (14.1.2019) yksikään rahastoista ei yltänyt Seligsonin ETF:n eli pörssinoteeratun indeksirahaston tuottoon. Salkunhoitajien tulos oli siis yhtä surkea kuin edellisvuonnakin. Tulos on hämmentävän huono jopa tällaisen indeksisijoittajan näkökulmasta. Joskus edes tuurilla joku voisi onnistua, mutta ei.
Pidemmällä tarkastelujaksolla osakepoiminnan ja aktiivisen salkunhoidon haitallisuus ovat tunnettuja tosiasioita. Suomalaisia osakesalkkuja hoitavista rahastoista yksikään ei ole pärjännyt indeksirahastolle kymmenen vuoden aikajänteellä. Aktiivisuus on myös koitunut sijoittajille kalliiksi. Viimeksi kuluneen vuoden aikana keskiverto aktiivisesti hoidettu osakerahasto hävisi Seligsonin ETF:lle peräti 6,7 %. Aika kallista, etten sanoisi!
Paremmin ei mennyt varainhoitajillakaan. Vertailin suomalaisia varainhoitorahastoja, jotka sijoittavat puoliksi osakkeisiin ja puoliksi korkosijoituksiin. Tällaisia rahastoja löytyy yllättävän paljon, peräti 49 kappaletta. Ja varainhoitorahastoissa salkunhoitajan tehtävänä on tuottaa lisäarvoa sijoittajille painottamalla eri sijoituslajeja, alueita ja kohteita näkemyksensä mukaan. Vertailussa olivat mukana siis kaikkien eri tyylilajien rahastoja, toiset sijoittavat globaalisti ja jotkut vain suomalaisiin osakkeisiin. No, yhtä kaikki, menestys ei ollut hääviä. Yksikään näistä varainhoitajista ei viime vuonna onnistunut päihittämään yksinkertaista vertailuindeksiä, missä toinen puoli koostuu globaalista osakemarkkinaindeksistä ja toinen puoli vastaavasti korkoindeksistä. Ja myös varainhoito näyttää käyvän sijoittajille kalliiksi. Keskiverto varainhoitorahasto hävisi viime vuonna 4,8 % yksinkertaiselle vertailuindeksille.
Mitä uutta sijoitusmarkkinoiden näkymissä tälle vuodelle sitten on? Se on uutta, että nyt tiedämme useamman vuoden jatkuneen nousukauden päättyneen. Sitä, kuinka pitkä tai syvä laskukaudesta tulee, emme tiedä. Sen sijaan aktiivisen sijoittamisen haitallisuuden tiedämme, niin nousu- kuin laskumarkkinoillakin. Tästä viime vuoden toteutuneet tuotot ovat jälleen hyvä esimerkki. Juuri nyt on aika toteuttaa sijoituksensa indekseillä.
Hyvää uutta sijoitusvuotta toivottaen,
– Esko Immonen
Toimitusjohtaja, Index Varainhoito
