Odotusten päivittelyä
Uusi sijoitusvuosi on lähtenyt vauhdikkaasti käyntiin. Eloa markkinoille on saatu eritoten keskuspankkien toimenpiteistä. Ensin Sveitsin keskuspankki sai aikaan vipinää valuuttamarkkinoille. Keskuspankki ilmoitti, ettei se enää yritä estää frangin vahvistumista ja samalla pankki painoi myös oman ohjauskorkonsa yhä syvemmin miinusmerkkiseksi. Markkinoilla frangi sitten vahvistuikin reippaasti ja korot Sveitsissä painuivat ällistyttävän alas. Jopa niin alas että kymmenvuotisen Sveitsin valtion velkakirjan ”tuotto” alkaa miinusmerkillä. Seuraavalla viikolla Euroopan keskuspankki päätti, sinänsä odotetusti, aloittaa setelielvytyksen eli velkakirjojen oston markkinoilta. EKP:n päätöksen seurauksena euro heikkeni selvästi ja korkotaso valui eurooppalaisissakin valtionlainoissa ennätysmäisen alas. Saksan valtion kymmenvuotisen velkakirjan tuotto on käynyt jo alle 0,3 %:in tason.
Mitä vaikutuksia keskuspankkien toimenpiteillä sitten on indeksisijoittajan tuotto-odotuksiin? Selvää on, että eurooppalaisten valtionlainojen tuotto-odotukset ovat painuneet äärimmäisen mataliksi lähelle nollaa. Samalla myös muiden eurooppalaisten velkakirjojen, lähinnä siis yrityslainojen, tuotto-odotukset ovat alentuneet. Korkopuolelle sijoitettaessa olemmekin tulleet tilanteeseen, missä jokaisen sijoittajan on syytä päivittää salkkunsa tuotto-odotukset vallitsevaa todellisuutta vastaaviksi. Olkaamme tyytyväisiä eurooppalaisista korkosijoituksista tähän mennessä saatuihin hyviin tuottoihin, mutta älkäämme tuudittautuko hyvän olon tunteeseen pelkästään menneitä tuottoja ihailtaessa. Jotta hyvät tuotot jatkuisivat eurooppalaisissa korkosijoituksissa, täytyisi korkotason laskea entisestään. Tämäkin on edelleen mahdollista, mutta varmasti epätodennäköisempää kuin vaikkapa kuluneen vuoden aikana.
Indeksisijoittajan tuotto-odotusten näkökulmasta meille jää käytännössä kaksi vaihtoehtoa parantaa korkosijoitusten tuotto-odotusta: pidentää korkosijoitusten juoksuaikaa tai lisätä riskitasoa. Tai molempia. Valtionlainojen osalta eurooppalaiset sijoitukset kannattaa suunnata mahdollisimman pitkiin sijoituksiin ja toisaalta alemman luottoluokituksen parempituottoisiin sijoituksiin, kuten espanjalaisiin ja italialaisiin valtionlainoihin. Keskuspankin ilmoitettua valtionlainojen osto-ohjelmasta markkinoille on myös muodostunut implisiittinen suoja korkojen nousua vastaan, koskapa kaikilla markkinatoimijoilla on tiedossaan, että keskuspankki on kyseisissä papereissa ostolaidalla.
Eurooppalaisten yrityslainojen osalta äärimmäisen matalat tuotto-odotukset tarkoittavat sitä, ettei niihin kannata sijoittaa enää lainkaan. Hyvän luottoluokituksen yrityslainat eivät anna enää lisätuottoa lainkaan suhteessa valtionlainoihin eli sijoittaja ei saa enää mitään lisätuottoa yritysriskin kantamisesta. Yrityslainasijoitukset kannattaakin tuotto-odotusten valossa suunnata jatkossa korkeamman riskin lainoihin ja valuuttamääräisiin yrityslainoihin, kuten amerikkalaisiin papereihin. Tässäkin näkökulmassa sijoittaja saa tukea keskuspankilta. On oletettavaa, ettei eurolla ole suurta vaaraa vahvistua muihin valuuttoihin nähden niin kauan kun keskuspankki pumppaa rahaa markkinoille setelielvytyksen myötä.
Korkosijoitusten tuotto-odotuksia päivittäessä ja päivitellessä kannattaa kiinnittää huomiota myös alan ammattilaisten aikaansaannoksiin. Suomalaiset laajasti korkosijoituksiin hajauttavat rahastot ovat tätä kirjoitettaessa tuottaneet keskimäärin 6,62 % kuluneen vuoden aikana. Salkunhoitajilla on varmasti kullakin omat hyvät perustelunsa korkosijoitustensa allokointiin markkinoilla ja toteutuneet tuotot rahastojen välillä vaihtelevat. Yhteistä niille kuitenkin on se, että ne ovat menestyneet luokattoman huonosti puhtaasti korkomarkkinoiden indeksin mukaiseen tuottoon verrattuna. Nimittäin, vaikkapa yleisenä korkomarkkinoiden vertailuindeksinä käytettyjen Barclaysin indeksien mukaan maailman korkosijoitukset tuottivat kuluneen vuoden aikana euroissa mitaten huimat 27,97 %. Pelkästään euromääräisiin korkosijoituksiin hajautettu vastaava indeksi tuotti sekin 11,17 %. On jälleen todettava, ettei markkinoiden ”voittaminen” ole kovin helppoa korkomarkkinoillakaan. Ja jälleen voimme havaita, mitä todellista lisäarvoa aktiivinen näkemys ja taktinen allokaatio sijoittajalle tuottaa suhteessa puhtaaseen indeksisijoittamiseen.
Lyhyt kommentti keskuspankkien vaikutuksesta osakemarkkinoille lienee tässä yhteydessä myös paikallaan. Markkinoilla, ja erityisesti eurooppalaisilla osakemarkkinoilla, keskuspankin setelielvytys otettiin vastaan suurella toiveikkuudella. Lisääntyvän rahan määrän odotetaan aiheellisestikin nostavan osakekursseja. Osakkeiden houkuttelevuus sijoituskohteena on parantunut myös suhteellisesti kilpailevien korkosijoitusten tuotto-odotusten pudottua pohjamutiin. Pidemmän päälle osakemarkkinat tarvitsevat tuekseen todellista talouskasvua ja sen mukanaan tuomaa yritysten tulostason nousua. Tällekin skenaariolle keskuspankki on kieltämättä antanut lisää mahdollisuuksia. Markkinoilla tunnutaan luottavan, että eurooppalainen setelielvytys johtaa samantyyppiseen kehitykseen kuin Yhdysvalloissakin, missä talous on päässyt vankkaan kasvuun – joko keskuspankin elvytyksen ansiosta tai siitä huolimatta.
Yhtä kaikki, vuoden alku on eurooppalaisilla osakkeilla ollut hyvä. Keskimäärin osakkeet ovat nyt vanhalla mantereella korkeammalla kuin koskaan ja meneillään olevalta tuloskaudelta odotetaan ainakin kohtalaisen hyvää viestiä myös yritysten jatkonäkymien suhteen. Varmaa on, että halventunut euro ja öljy tukevat yritysten näkymiä voimakkaasti. Indeksisijoitta pitääkin hyvin hajautetussa sijoitussalkussaan eurooppalaiset osakkeet edelleen vahvasti mukana.
Indeksisijoitusterveisin!
Esko Immonen
toimitusjohtaja
IndexHelsinki
