Markkinakommentti
Koronavirusepidemian hallitsematon leviäminen pandemiaksi on myllertänyt maailman rahoitusmarkkinoita. Osakekurssit ovat pudonneet jyrkästi, korot pudonneet historiallisiin pohjamutiinsa, yrityslainojen riskit ovat nousseet, öljyn hinta on lähes romahtanut. Markkinoiden nopeat liikkeet ovat lähinnä verrattavissa vuosien 2008-2009 finanssikriisin aikaisiin tapahtumiin. Olemme koostaneet tähän kommenttiin tiiviin tilannekuvan tämänhetkisistä markkinatunnelmista.
Epidemia – Yleisen arvion mukaan virusepidemian leviämistä laajoja kansanjoukkoja koskevaksi ei voida enää välttää. Viranomaiset ovat siirtyneet epidemian leviämisen hidastamiseen sen tyrehdyttämisen asemesta. Epidemian arvioidaan kestävän ainakin kuukausia, mutta selvää näkemystä aikataulusta ei ole.
Talousvaikutukset – Epidemian hidastamiseen ja rajaamiseen tähtäävät toimet sekä suuren yleisön lisääntynyt varovaisuus latistavat taloudellista toimeliaisuutta ympäri maailmaa. Aiemmat ennusteet talouskasvusta voidaan unohtaa ja markkinoilla yritetään nyt saada jonkinlaista arviota epidemian taloudellisten kustannusten suuruusluokasta. Euroopassa talouskasvu kääntyy ainakin alkuvuoden osalta negatiiviseksi, Yhdysvalloissa kasvu sakkaa arviolta pari kuukautta myöhemmin. Finanssikriisin seurauksena suurten talouksien kokonaistuotanto supistui muutamalla prosentilla ja vastaavan suuruinen pudotus lienee tämänkin kriisin yhteydessä varteenotettava lähtökohta. Epidemian joskus laantuessa talouden odotetaan toipuvan, mutta menetettyä tuotantoa ei saada kokonaan kurottua umpeen.
Elvytystoimet – Negatiivisia talousvaikutuksia lieventääkseen valtiot ja keskuspankit sekä kansainväliset rahoitusinstituutiot ovat jo ryhtyneet elvytystoimiin. Näitä toimenpiteitä tullaan näkemään lisää pikaisella aikataululla. Valtiot lisäävät omaa rahankäyttöään ja mm. Euroopan Unioni on ilmoittanut höllentävänsä talouskuria koskevia vaatimuksiaan epidemian aikana. Keskuspankit ovat alentaneet ohjauskorkojaan mm. Yhdysvalloissa ja Englannissa. Euroopan Keskuspankki ilmoitti kaksinkertaistavansa oman joukkolainojen osto-ohjelmansa kokoa 120 miljardiin euroon kuukausittain vuoden loppuun saakka.
Osakemarkkinat – Tulevaa talouskehitystä koskevan epävarmuuden kasvaessa osakemarkkinoilla kurssit ovat pudonneet tähän hetkeen tultaessa globaalisti yli 20 % vuodenvaihteen tasostaan ja yli 25 % helmikuun alun huippuhinnoistaan. Finanssikriisin synkimpinä hetkinä kurssilaskua kertyi noin 50 %. On hyvä muistaa, että finanssikriisin aikana markkinoilla oli suurta epäluuloa koko rahoitusjärjestelmän pystyssä pysymiseen. Virusepidemian yhteydessä vastaavaa pelkoa ei laajamittaisesti ole esitetty. Markkinoilla on myös syytä olettaa keskuspankkien ja valtiovallan pitävän tällä kertaa tarkemmin huolta rahoitusmarkkinoiden vakauteen liittyvän spekuloinnin ehkäisystä. Osakemarkkinoiden kurssilasku tähän mennessä vastaa noin kolmen tai neljän vuoden menetettyä tulosta pörssiyhtiöiltä. Epidemian joskus laantuessa yritysten tuloskuntokin varmasti toipuu ja markkinoilla palataan hinnoittelemaan osakkeita rauhallisemman tulevaisuudenkuvan vallitessa.
Korkomarkkinat – Kuten finanssikriisin aikaan, niin tämänkin kriisin yhteydessä ainoa rahoitusmarkkinoiden turvasatama ovat olleet matalariskisimpien maiden valtiolainat. Näitä ovat mm. Yhdysvaltain, Saksan, Japanin ja Sveitsin lainat. Korkotaso näissä maissa onkin painunut historiallisiin pohjalukemiinsa. Sen sijaan korkeamman riskin valtiolainoissa korot ovat pikemminkin nousseet. Yrityslainamarkkinoilla lainojen hinnat ovat yleisesti laskeneet ja lainamarginaalit nousseet. Erityisen voimakkaita liikkeitä on koettu korkeamman riskin high yield – markkinoilla. Yrityslainojen hintoja painaa epidemian vaikutuksesta häiriintyvät kassavirrat yrityksille, mikä puolestaan vaarantaa yritysten velanhoitokykyä. Keskuspankit ja valtiot ovat jo ilmoittaneet tukitoimistaan mahdollisesti vaikeuksiin joutuville yrityksille rahoituksen turvaamiseksi.
Markkinoiden lyhyen tähtäyksen näkymät ovat epävarmuuden sumentamat. Epidemia on hallitsemattoman laajenemisen vaiheessaan Euroopassa ja epäilemättä pian myös Yhdysvalloissa. Taloudelle isku on kova ja niin tuotanto kuin kulutuskin heikkenevät alkuvuoden aikana laajasti. Epidemia ei kuitenkaan kestä ikuisesti ja huipun saavutettuaan markkinoillakin rauhoitutaan puntaroimaan arvopapereiden hinnoittelua seesteisempien näkymien valossa. Kuten finanssikriisin vaiheista voidaan oppia, osakekurssit putoavat holtittomasti epävarmuuden kasvaessa ja ilmeisiä ylilyöntejä sijoittajien käyttäytymisessä nähdään. Nämä ylilyönnit ovat tyypillisesti lyhytaikaisia ja ennen pitkää rationaalinen mieli palaa arvioimaan sijoitusmarkkinoiden näkymiä myös tuottonäkymien valossa. Käänteen ajankohdan arvioiminen on varmasti mahdotonta, mutta historian valossa parhaat sijoitusmahdollisuudet ajoittuvat kriisien synkimpiin hetkiin.
Esko Immonen
Kirjoittaja on Index Varainhoidon ekonomisti
