Lottonumeroita arvailemassa

Share on twitter
Share on facebook
Share on google
Share on email

”Rahasto pyrkii saavuttamaan vertailuindeksiään paremman tuoton pitkällä aikavälillä.” Tämä toteamus on suora lainaus erään suomalaisen sijoitusrahaston esitteestä. Lainaus voisi olla itse asiassa minkä tahansa sijoitusrahaston esitteestä. Tällä esitetyllä tavoitteella on tarkoitus perustella rahastoon sijoittaville niitä kuluja, joita rahasto sijoittajiltaan perii. Niinpä on mielenkiintoista arvioida sitä, kuinka hyvin nämä tavoitteet saavutetaan eli suomennettuna kuinka hyvin sijoittajat saavat vastinetta rahastoille maksamistaan palkkioista. Vertailua tehtäessä havaitaan nopeasti, etteivät rahastot onnistu yllä esitetyssä tavoitteessaan lainkaan. Tiedämme tämän hyvin suomalaisten sijoitusrahastojen osalta, mutta asiaa selvitetään maailmallakin innokkaasti ja tarkastelen tässä lähemmin mielenkiintoista amerikkalaista analyysia aiheesta.

Amerikkalainen McGraw Hill Financial julkaisee säännöllisesti raporttia amerikkalaisten sijoitusrahastojen historiallisesta menestyksestä verrattaessa vastaaviin markkinaindekseihin. Kesäkuun lopussa 2014 julkaistun raportin teemana oli selvittää sitä, kuinka hyvin menestyvät rahastot pystyvät ylläpitämään menestystään salkunhoidossa. Esimerkkinä tutkittiin sitä, kuinka systemaattisesti rahastot onnistuvat pärjäämään keskimääräistä paremmin. Aktiivisesti hoidettujen sijoitusrahastojen osalta tulokset olivat suorastaan surullisia.

Tutkimuksessa selvitettiin mm. ne amerikkalaiset osakerahastot, jotka sijoittavat suurempiin amerikkalaisiin osakkeisiin ja pyrkivät siten tuottamaan sijoittajilleen lisäarvoa. Jos kriteerinä menestykselle käytetään kaikessa vaatimattomuudessaan sitä, millä todennäköisyydellä rahasto onnistuu pysymään edes paremmin menestyvässä 50 %:ssa rahastojen joukosta yksittäisinä vuosina, ovat tulokset rahastojen tavoitteiden kannalta turhauttavia. Nimittäin viimeisten viiden vuoden aikana todennäköisyys sille, että rahasto onnistui pysymään kunakin viitenä vuotena paremmassa puolikkaassa, oli surkeat 3,09 %. Siis vähemmän kuin yksi kolmestakymmenestä rahastosta onnistui vuosittain pääsemään rahaston tuottojen osalta vertailuryhmänsä parempaan puolikkaaseen.

Kuinka olisi käynyt, jos rahastojen salkunhoitajilla ei olisi lainkaan tavoitteita tai aktiivista salkunhoitoa vaan rahaston tuotot olisivat täysin sattumanvaraisia? Matemaattisesti todennäköisyys sille, että puhtaasti arvaamalla pääsee parempaan puolikkaaseen, on 50 %. Kahtena peräkkäisenä vuotena sama todennäköisyys on 50 % kertaa 50 % eli 25 %. Viitenä perättäisenä vuotena todennäköisyys päästä parempaan puolikkaaseen kunakin vuonna on puhtaalla sattumalla 3,125 %. Mutta hetkinen! Pelkällä sattumalla sijoitusrahasto onnistuu tässä vaatimattomassa tavoitteessaan paremmin kuin ammattisalkunhoitajat. No, ero laskennassa on mahtuu tilastovirheen piikkiin, joten voimme hyvällä syyllä todeta, että sijoitusrahastojen tuotot jakautuvat rahastoittain täysin sattumanvaraisesti. Historiallisesti ole osoitettavissa mitään sellaista salkunhoidollista ylivertaisuutta, mikä selittäisi edes paremmin menestyneiden sijoitusrahastojen menestystä.

Mistä sijoittajat sitten sijoitusrahastoissa oikeastaan maksavat? Tuotot jakautuvat sattumanvaraisesti eikä parempien rahastojen valikoiminen ainakaan etukäteen näytä olevan mahdollista. Itse asiassa rahastosijoittajat maksavat arvailusta. Rahastolle maksettavat suuret kulut on identtisesti sama asia kuin jos maksaisimme jollekin lottonumeroiden arvailusta. Lauantai-iltana lähikioskin jonossa sitten pohdimme lottoajien paremmuutta. Tuolla kaverilla on uudet lenkkarit ja tuolla toisella taas selvästi hienompi tuulipuku. Niille kannattaa varmastikin antaa rahat lotottavaksi ja vieläpä maksaa tuhti palkkio vaivannäöstä. Ja jos todellista yksityispankkiiripalvelua kaipaamme, niin kioskin kulmalta löytyy todella kokeneiden lottoajien rinki, joiden kuumat numerot ovat kaupan lisämaksusta.

Sen sijaan, että yrittäisimme sijoittajina löytää, tai siis arvata, etukäteen tulevaisuudessa menestyviä rahastoja, voimme onneksi toteuttaa sijoituksemme suoraan indeksisijoituksina. Näin toimien vältämme valtaosan niistä kuluista, joita rahastot perivät ja mikä parasta pääsemme aina ainakin siihen parempaan puolikkaaseen tuottovertailussa. Itse asiassa historiallisessa vertailussa indeksisijoittaja pääsee paljon parempaankin tuottoon.

Ja lopuksi vielä lyhyt päivitys olkoon esimerkkinä suomalaisista sijoitusrahastoista. Kuluneen vuoden aikana vain yksi suomalaisiin osakkeisiin sijoittava rahasto on sattumalta päihittänyt vastaavan pörssinoteeratun indeksiosuuden. Muut 38 rahastoa ovat hävinneet. Rahastojen onnistumisprosentti oli siis 2,56 %.

Hyvää alkusyksyä toivottaen!

Esko Immonen
toimitusjohtaja
IndexHelsinki

Kiinnostuitko?

Jätä yhteydenottopyyntö niin keskustellaan miten voimme olla avuksi.

Käytämme verkkosivuillamme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen sivustovierailijoille. Jatkamalla sivujen käyttöä hyväksyt evästeet sekä GDPR-käytäntömme.