Markkinakommentti
Maailman pörsseissä osakekurssit ovat olleet laajassa laskussa viime viikon perjantaista alkaen. Kurssilaskun laukaisijana markkinoilla pidetään koronavirusepidemian leviämistä. Tähän mennessä keskeiset pörssi-indeksit ovat laskeneet noin 10 % helmikuun alkupuolella mitatuista ennätystasoistaan niin Euroopassa kuin Yhdysvalloissakin. Markkinoilla kymmenyksen ylittävää kurssilaskua pidetään tyypillisesti osakemarkkinoiden korjausliikkeenä. Tällaisia korjausliikkeitä saatetaan markkinoilla nähdä useampiakin minkä tahansa kalenterivuoden aikana ilman että ne olisivat olleet merkkeinä suuremmista trendikäänteistä markkinoilla.
Miksi virusepidemia heiluttelee pörssikursseja näin voimakkaasti? Itse tautiriski ei vaikuta markkinoiden mielialoihin varmasti tavallista kausi-influenssaa enempää, mutta toimenpiteet koronaviruksen taltuttamiseksi ja yleisön reaktiot tautiuhkaan heijastuvat konkreettisella tavalla markkinoiden odotuksiin. Kiinassa karanteenitoimet ovat halvaannuttaneet niin kulutusta kuin tuotantoakin ja viruksen leviämisen myötä näiden vaikutusten pelätään leviävän muihin talouksiin. Niinpä markkinoiden aiemmat odotukset globaalin talouskasvun piristymisestä tänä vuonna ovat vähintäänkin lykkääntyneet. Ja markkinoille nämä heikkenevät talousnäkymät tarkoittavat alenevia tulosnäkymiä pörssiyhtiöille.
Ensimmäisiä kouriintuntuvia merkkejä virusepidemian vaikutuksesta talouteen saadaan lähimmän viikon mittaa helmikuun taloustilastojen valmistuessa ja uusimpien suhdannemittausten julkistamisen myötä. Selvää on, että talouslukujen anti tulee olemaan heikkenevä. Markkinoiden tulevaisuuden kannalta kuumin kysymys onkin se, kuinka pitkään virusepidemia talouden kehitystä lannistaa? Toistaiseksi varmoja vastauksia ei ole, mutta yleisemmin tunnutaan oletettavan epidemian rauhoittuvan viimeistään muutaman kuukauden kuluessa. Ja tilanteen rauhoittuessa markkinoilla odotetaan taloudellisen aktiivisuuden jälleen elpyvän ja jopa kiihtyvän yritysten ja kuluttajien kiriessä kiinni epidemian vaikutuksesta syntynyttä vajettaan.
Kuinka sijoittajan tulisi virusepidemiaan suhtautua? Ilmiönä kyse on markkinoiden kannalta ulkopuolisesta, eksogeenisestä, shokista. Tällaisilla shokeilla on todellisia reaalitaloudellisia vaikutuksia, mutta ne eivät pysyvästi muuta talouskehityksen kulkua. Virusepidemian odotetaan ennen pitkää talttuvan ja taloudessa tämän jälkeen palattavan normaaliin päiväjärjestykseen. Markkinoille epidemia tarkoittaa siten viivettä niille tulos- ja kasvuodotuksille, jotka ennen epidemian alkua olivat olemassa. Osakekurssien toipumista on odotettavissa jahka merkkejä epidemian leviämisen hidastumisesta uutisoidaan. Korkomarkkinoilla muutokset ovat tyypilliseen tapaansa olleet päinvastaisia osakemarkkinoihin verrattuna. Korot ovat jälleen ripeästi laskeneet sijoittajien hakiessa suojaa matalariskisistä valtiolainoista. Korkomarkkinoilla hätyytelläänkin jälleen historiallisia pohjalukemiaan ja markkinoilla uumoillaan jo keskuspankkien elvytystoimia virusepidemian halvaannuttaman talouskasvun elvyttämiseksi. Epidemian hellittäessä korkojen kehitys on sitten jälleen vastakkainen, korot kohoavat ja joukkolainojen hinnat alenevat. Sijoittajan kannalta kyse on siis epidemian taitteen ennakoinnista. Kunkin sijoittajan osalta oikean taitekohdan arvaaminen etukäteen on mahdotonta. Paras strategia pitkäjänteiselle sijoittajalle onkin omasta sijoitustavoitteistaan kiinnipitäminen ilman lyhytjännitteistä kurssiliikkeiden arvailua vahvasti tunnevetoisilla markkinoilla.
Esko Immonen
Kirjoittaja on Index Varainhoidon ekonomisti
