Kriisin puhdistava vaikutus
Poliittinen riski antoi sijoittajille näytteen itsestään Venäjän ja Ukrainan välisen kriisin yhteydessä. Moskovan pörssi putosi kriisin seurauksena parikymmentä prosenttia ja yhdistettynä ruplan arvon laskuun putosivat suomalaisten Venäjärahastojen arvot pahimmillaan selvästi enemmän. Kriisin ainakin osittain laannuttua Krimin kansanäänestyksen jälkeen ovat pörssikurssit Moskovassa osittain elpyneet, mutta sijoittajien tuotot ovat yhä raskaasti tappiolla alkuvuoden osalta. Kriisi kuuluu sijoitusmarkkinoiden näkökulmasta varmuudella niihin ennakoimattomiin ulkopuolisiin riskeihin, joiden ennakointi on mahdotonta.
Mitä havaintoja kriisistä on tehtävissä sijoittajan silmin? Kaikkein tärkein havainto mielestäni on, että vakavasta kriisistä ja sen aiheuttamasta huomattavasta uutisoinnista huolimatta sijoitusmarkkinat kaiken kaikkiaan ovat pysyneet hyvin rauhallisina. Vähälle huomiolle on jäänyt, että kriisin ollessa kiihkeimmillään, nousivat amerikkalaiset osakkeet S&P500- indeksillä laskien kautta aikain ennätyslukemiin. Euroopassakaan kriisi ei ole laskenut osakekursseja laajemmin eikä edes Helsingin pörssi näytä pahemmin kärsineen kriisin vaikutuksista. Kehittyvien markkinoiden osakkeisiin kriisillä näyttäisi olleen jotain vaikutusta, jos kohta Kiinan talousnäkymät lienevät niissäkin selvästi suurempi vaikuttaja kuin Krimin kriisi konsanaan.
Rahastosijoittajan näkökulmasta kriisi on sen sijaan tuonut esiin muutamia mielenkiintoisia asioita. Ensiksikin kriisin alkuvaiheessa sijoitusrahastot joutuivat lunastusaallon kohteeksi ja myös suomalaisissa Venäjärahastoissa nähtiin tilapäisiä rahaston sulkemisia, kun rahaston käteisvarat eivät riittäneet lunastusten maksamiseksi. Venäläisiin osakkeisiin sijoittavat ETF-rahastot ovat tässäkin kriisissä pysyneet avoinna reaaliaikaisesti. Toinen tärkeä havainto on tavallisten sijoitusrahastojen poikkeuksellisen heikko menestys kriisin aikana. Maaliskuun loppuun tarkasteltaessa laskua suomalaisille Venäjärahastoille oli kertynyt keskimäärin 21,4 %, mikä on peräti 4,2 % enemmän kuin MSCI Russia indeksille. Siis vain kolmen kuukauden aikana.
Rahastosijoittamisen historia Venäjän osakemarkkinoille on ollut aiemminkin melkoista vuoristorataa. Takavuosina Venäjärahastot saavuttivat Suomessa suuren suosion huimien tuottojen ansiosta. Venäjän talouskasvu ja yhtiöiden näkymät yhdistettynä energiasektorin suureen merkitykseen saivat aikaan sijoittajien kasvavan kiinnostuksen. Pörssimarkkinoiden kehittyessä Venäjällä ulkomaisten sijoittajien rahavirrat pitivät yllä vahvaa kurssikehitystä. Erityisen miellyttävältä näytti rahastojen menestys, mikä näytti vieläpä poikkeuksellisen vahvalta indeksikehitykseen verrattuna. Kyseessä oli suorastaan tyypillinen ”löytäjän markkina”. Uusien sijoittajien tullessa markkinoille menestykseen riitti rahaston hoitajilla sijoitusten suuntaaminen uusiin ja pienempiin osakkeisiin Venäjän poikkeuksellisen raskaan energiasektorin ohella.
Menestyksen vuodet näyttävät rahastosijoittajilla kuitenkin Venäjänkin osalta olevan takanapäin. Viimeisten kolmen vuoden aikana suomalaiset Venäjärahastot ovat jääneet jälkeen MSCI Russia indeksille peräti 5,5 % vuosittain. Suosittelemaamme Venäjän ETF-rahastoon nähden tappiota on kertynyt liki 6,5 % vuosittain. Tämän ETF:n vertailuindeksin ollessa Dow Jones Russia. Huomionarvoista on, että erityisesti meneillään olevan kriisin aikana tuottoero on revähtänyt indeksisijoittajan hyväksi. Selitys piilee pitkälti samassa havainnossa missä aiempi menestyskin. Näyttääkin siltä, ettei Venäjäkään ole enää uusi tulokas sijoittajien valikoimaan vaan samat indeksinvoittamisen vaikeudet leimaavat myös venäläisiä markkinoita.
Onko sijoittajalla nyt oikea hetki ylipäätään mennä Venäjän markkinoille? Ajoituksen arvaaminen on tunnetusti vähintään yhtä epätoivoista kuin yksittäisten voittajien poiminta osakkeiden heinäkasasta. Kuitenkin rohkenen väittää aiempaan historiaan vedoten, että tämäkin kriisi Venäjän osalta laantuu sijoittajien silmissä paljon nopeammin kuin osaamme kuvitellakaan. Vuoden 1998 kriisi haihtui sijoittajien mielistä kuin aamu-usva ja vaikka nykyinen kriisi on luonteeltaan erilainen, ennustan sijoittajien käyttäytymisen noudattavan samaa kaavaa. Osakkeet ovat eri markkina-analyytikoiden laskelmissa Venäjällä nyt poikkeuksellisen halvalla tasolla ja vaikka talouskasvuun on kriisin seurauksena odotettavissa ryppyjä, ei kriisi sittenkään suista venäläisten yritysten liiketoimintanäkymiä pohjattomaan pimeyteen. Se, mitä sijoittajat kriisistä voivat ottaa opikseen, on indeksisijoittamisen hyödyntäminen myös Venäjällä. Kulujen karsiminen kannattaa varmasti.
Esko Immonen
toimitusjohtaja
IndexHelsinki
