#IndexViikko 49
Tämän viikon tapahtumat
America is great again. Keskiviikkoiltana kaikki tunnetuimmat yhdysvaltalaiset osakeindeksit (SP500, Nasdaq, Dow Jones) sulkeutuivat uusille ennätystasoilleen. Alkuviikolla nousussa ovat olleet jättiläisyhtiöistä mm. Nvidia, Microsoft ja Amazon. Yhdysvaltojen vetämänä maailmanlaajuiset osakeindeksit ovat myös ennätystasoilla. Lisäksi hyvä huomata, että viikon puolivälissä mm. Saksan Dax-indeksi nousi uusille huipuilleen, vaikka kokonaisuutena Euroopan osakemarkkinoiden nousu on jäänyt Yhdysvaltojen varjoon. Bitcoinin ja muiden kryptovaluuttojen Trump-ralli on jatkunut.
Alkuviikon talousluvut olivat jakautuneita, eivätkä tarjonneet selkeitä syitä osakkeiden nousulle. Maanantaina julkaistu yhdysvaltalainen ISM:n keräämä teollisuuden luottamusindeksi nousi (toteutui 48,4) ja ylitti matalahkot odotukset, mutta keskiviikkona palveluiden ISM laski (toteutui 52,1) ja alitti odotukset. Palveluiden näkymät ovat yhä paremmat kuin teollisuudessa, mutta ero on ISM-indeksien perusteella odotuksia pienempi. Tiistaina raportoitu Yhdysvaltojen avoimien työpaikkojen määrä ylitti odotukset.
Valtionlainojen korot ovat Yhdysvalloissa lähellä viikontakaisia tasoja. Euroopassa korkotasot ovat laskeneet, koska kasvunäkymä on vaisu, Ranskan (ja Saksan) sisäpoliittinen tilanne on sekaisin ja eurooppalaisilta keskuspankeilta odotetaan koronlaskuja. Hieman nurinkurista on, että turvasatamaluonteensa vuoksi Ranskan ja Saksan valtionlainojen korot ovat viime ajat laskeneet eli niiden hinnat ovat nousseet, vaikka nämä maat itsessään ovat osa kasvanutta poliittista riskiä.
Ranskan hallitus kaatui keskiviikkoiltana. Saksan hallitus kaatui jo marraskuun alussa. Luonnollisesti nämä ovat Euroopan osakemarkkinoille huonoja uutisia, vaikka isot yhtiöt toimivat globaaleilla markkinoilla. Euroopan talouskasvunäkymä on vaisu, ja poliittiset riskit heikentävät sitä. Hyvä kuitenkin muistaa, että Euroopan osakemarkkinoiden hinnoittelu on matalaa, ja markkinoilla poliittisiin riskeihin on ainakin osittain valmistauduttu. Tästä esimerkkinä toimii Saksan Dax-indeksin reipas nousu maan hallituksen kaatumisen jälkeen.
Miltä tuleva viikko näyttää?
Heti huomenna perjantaina ohjelmassa on Yhdysvaltojen ”nonfarm payrolls”-työllisyysraportti, jonka yhteydessä raportoidaan myös liittovaltion työttömyysaste. Yhdysvaltojen keskuspankilla on kaksoismandaatti eli se pyrkii paitsi hintavakauteen mutta myös täystyöllisyyteen. Ensi viikon keskiviikkona julkaistaan Yhdysvaltojen marraskuun kuluttajainflaatio (CPI) ja torstaina tuottajainflaatio (PPI). Julkaistavilla työmarkkinaluvuilla ja inflaatioluvuilla on suora yhteys keskuspankki Fedin korkopäätöksiin. Fedin seuraava kokous pidetään 18.12.
Eurooppalaisittain ensi viikon kiinnostavin tapahtuma on torstainen EKP:n kokous, josta odotetaan koronlaskua. Markkinat pitävät pientä 0,25 %-yksikön laskua varmana, mutta isompikin on mahdollinen. EKP julkaisee kokouksen yhteydessä myös uudet kasvu- ja inflaatioennusteensa.
EKP:n sisällä pohditaan, onko vuodelle 2025 isompi riski liian korkea vai matala inflaatio. Näillä näkymin korkean inflaation ongelma alkaa olla takanapäin, mutta kasvunäkymä on vaisu. Jos korot ovat liian korkealla liian pitkään, kasvu voi hidastua entisestään ja inflaatio laskea liikaa. Jos EKP tekee pienen (-0,25 %) koronlaskun, antanee se ymmärtää, että lisää koronlaskuja on tulossa.
Sijoitusympäristö
Inflaatio on laskenut, ja globaali koronlaskusykli on alkanut. Maailman keskuspankeista merkittävin eli Yhdysvaltain Fed leikkaa näillä näkymin lisää lähikuukausina. Markkinahinnoittelun perusteella EKP:n odotetaan leikkaavan lisää jo seuraavissa kokouksissaan joulukuussa ja tammikuussa. Euroalueella koronlaskuja kaivataan.
Ennakolta vuoden isoin poliittinen riski on ohi, kun Yhdysvaltojen vaalit on pidetty. Trumpin puheet ja poliittiset linjaukset voivat toki edelleen aiheuttaa markkinoilla liikkeitä.
Yhdysvaltojen talouskasvu on jatkunut pitkään odotuksia vahvempana. Talouskasvun hidastuminen voisi olla osakkeille huono asia, mutta se voisi lisätä rahapolitiikan keventämisen tarvetta tukien korkosijoituksia. Kun inflaatio on hidastunut, keskuspankkien huomio on siirtynyt enemmän työllisyyteen ja kasvunäkymiin. Korkosijoitukset tuovat myös hajautushyötyjä.
Osakkeita ei kannata kuitenkaan unohtaa. Yritysten tuloskunto on pysynyt hyvänä, ja kun riskinottohalukkuus kasvaa, osakeindeksit voivat nousta nopeastikin. Vuoden 2024 tuloskasvu Yhdysvalloissa näyttää asettuvan noin 9–10 %:iin ja Euroopassa noin 2–3 %:iin. Vuodelle 2025 odotuksissa on, että globaali tuloskasvu jatkuisi kaksinumeroisena. Trumpin veroleikkaukset voivat tukea Yhdysvaltain tuloskasvua entisestään.
Hauskaa ja rentouttavaa loppuviikkoa!
