#IndexViikko 2
Tämän viikon tapahtumat
Osakemarkkinoiden alkuvuosi on sujunut hieman heilahdellen poikittaisliikkeessä. Loka-joulukuussa osakkeet nousivat laajalla rintamalla. Aivan tammikuun alussa koettiin pari laskupäivää, joiden jälkeen monet indeksit ovat nousseet lähelle viime kuukausien huippujaan. Samaa tahtia osakemarkkinoiden kanssa ovat liikkuneet korot ja keskuspankkien koronlaskuodotukset. Markkinoiden odotukset keskuspankkien koronlaskuista nousivat reippaasti lokakuun puolivälistä alkaen, kun loppuvuoden lähes kaikki inflaatioluvut yllättivät myönteisesti. Tammikuun alussa odotukset keskuspankkien koronlaskuista ovat hieman laskeneet. Tämä on nostanut korkotasoa erityisesti Euroopassa, mikä on painanut korkosijoitusten kursseja vuoden alussa.
Tammikuun alussa euroalueen vuositason inflaation raportoitiin olleen joulukuussa odotustenmukaisesti 2,9 %, ja viimeisen puolen vuoden aikana hintojen nousuvauhti on itse asiassa ollut hyvin lähellä EKP:n tavoitetasoja. EKP:n edustajat ovat kuitenkin edelleen jatkaneet tutuksi tulleella viestinnällä: inflaation vastainen taistelu ei ole vielä ohi.
Yhdysvalloissa alkuvuoden tärkeimmät julkaisut ovat liittyneet rahapolitiikan kannalta olennaisiin inflaatioon ja työmarkkinoihin. Lukujen mukaan työmarkkinat ovat pysytelleet odotuksia vahvempina, mikä on talouskasvun kannalta hyvä asia, mutta vahvana pysyvä työmarkkina voi laskea odotuksia keskuspankin koronlaskuista. Tämän viikon torstaina julkaistiin kuluttajahintaindeksi (CPI) joulukuulta. Kuluttajahintojen nousun raportoitiin olleen joulukuussa 3,4 %, joka oli odotuksia (3,2 %) korkeampi. Markkinat eivät kuitenkaan tästä kielteisestä yllätyksestä välittäneet. Osakkeet pysyivät Yhdysvalloissa lähellä kaikkien aikojen huippujaan. Nykyisen markkinahinnoittelun mukaan Fedin ensimmäinen koronlasku on todennäköinen jo maaliskuussa, mutta lähes varma toukokuun alun kokoukseen mennessä.
Miltä tuleva viikko näyttää?
Iso-Britannia julkaisee joulukuun inflaatiolukunsa keskiviikkona. Lisäksi keskiviikon ohjelmassa ovat teollisuustuotanto ja vähittäismyynti sekä Kiinasta että Yhdysvalloista. Talouslukujen kalenterissa on muuten rauhallista, joten isoin huomio kohdistuu Q4-tuloskauteen. Se alkaa Yhdysvalloissa kunnolla tänään perjantaina 12.1., kun mm. pankkijättiläiset JP Morgan, Wells Fargo ja Bank of America raportoivat. Ennakkoon kiinnostavin tuloskauden jakso on vasta 31.1.–1.2., jolloin tuloksensa julkaisevat mm. mahtiseitsikon Apple, Amazon, Microsoft, Alphabet ja Meta. Suomessa tuloskausi alkaa isojen yhtiöiden osalta 25.1. Nokian johdolla. Suomalaisittain Q4-tuloskausi kiinnostaa perinteisesti myös osinkoehdotusten vuoksi.
Tammikuun alustavat ostopäällikköindeksit Japanista, euroalueelta ja Yhdysvalloista julkaistaan 24.1. Seuraava EKP:n korkokokous pidetään 25.1. ja Fedin vastaava on vuorossa 31.1. Näihin ei kohdistu vielä koronlaskuodotuksia, mutta EKP:lla on tuolloin hyvä tilaisuus antaa askelmerkkejä koronlaskujen suuntaan.
Vuosi 2024 on poikkeuksellisen aktiivinen vaalivuosi maailmanlaajuisesti. Jo tulevana viikonloppuna Taiwanissa äänestetään mm. presidentinvaaleissa, joilla on merkitystä Kiinan ja Taiwanin suhteille. Lisäksi Yhdysvalloissa Iowan esivaalit käynnistävät toden teolla presidentinvaalikamppailun.
Sijoitusympäristö
Yhdysvaltojen ja Euroopan keskuspankkien koronnostot ovat ohi ja huomio kohdistuu koronlaskusyklin alkamisen ajankohtaan ja tahtiin. Markkinoiden odotuksissa on, että sekä Fed että EKP tekisivät vuoden 2024 aikana useita koronlaskuja, ja ensimmäiset koronlaskut nähtäisiin jo keväällä. Odotukset kiristyssyklien loppumisesta ovat tukeneet korkosijoitusten tuottokehitystä, joka oli poikkeuksellisen vahvaa viime vuoden lopussa historiallisen heikon parin vuoden jakson jälkeen.
Talouskasvun ajantasaiset mittarit, kuten ostopäällikköindeksit, ovat vihjanneet viime kuukausina, että kasvu on vaimeaa erityisesti euroalueella. Kasvun hidastuminen odotuksia enemmän voisi olla osakkeille huono asia, mutta se voisi aikaistaa rahapolitiikan keventämisen tarvetta tukien korkosijoituksia. Osakkeita ei kannata kuitenkaan unohtaa. Yritysten tuloskunto on pysynyt hyvänä, ja kun riskinottohalukkuus kasvaa, osakeindeksit voivat nousta nopeastikin. Inflaatiokehitys on edelleen tärkein tekijä keskuspankkien rahapolitiikalle ja sitä kautta sijoitusmarkkinoille. Inflaation maltillistuessa huomio siirtynee lähikuukausina entistä enemmän tulos- ja talouskasvun suuntaan.
Hauskaa ja rentouttavaa viikonloppua!
