Elokuun satoa
Päättyvä kesä toi lopulta helteitä Suomeen ja pitkään povatun korjausliikkeen pörsseihin. Yhteistä näille ilmiöille oli niiden sattumanvaraisuus, ennakoinnin vaikeus ja ajoituksen mahdottomuus. Ja yhtä lailla molemmat ilmiöt ovat luonnollisia. Pörssien laskusta juuri elokuussa on markkinoilla syytetty ensisijaisesti Kiinan taloutta. Ja totta onkin, että Kiinan talouden kasvuvauhti on hidastunut, maan teollisuustuotannon suhdanteet ovat heikentyneet ja Kiinan ulkomaankauppa on supistunut. Ja koska Kiina yksin on vastannut suuresta osasta koko maailman talouskasvusta, on markkinoilla ollut syytäkin huolestua. Sen sijaan pörssikurssien korjausliikkeen ajoittuminen juuri elokuun loppuun Kiinan uutisten vaikutuksesta ei ehkä olekaan niin suoraviivaista.
Kiinan talouden hidastuminen on jatkunut jo pitkään eikä trendi ole varmasti tullut yllätyksenä kenellekään taloutta seuraavalle saatikka sijoitusmarkkinoille. Koko alkuvuoden ajan Kiinan taloustilastot ovat heikentyneet kuukausi kuukaudelta. Ja tästä huolimatta osakekurssit alkuvuonna nousivat voimakkaasti, jopa Kiinassa. Talouskasvun hidastumista Kiinassa on tähän saakka pidetty ensisijaisesti asiaankuuluvana ilmiönä Kiinan hallituksen ohjatessa taloutta voimakkaasti vienti- ja investointivetoisesta kasvutaloudesta kohti maltillisemmin kasvavaa kotimarkkinoiden kulutusvetoista taloutta. Sijoitusmarkkinoiden näkökulmasta tällainen muutos Kiinan taloudessa on nähtävissä suorastaan myönteisenä kehityksenä. Vahvempi kiinalainen kulutuskysyntä avaa loistavat mahdollisuudet länsimaisille kulutustavarayhtiöille ja palveluyrityksille. Kasvun hidastuminen Kiinassa sinällään ei selitä pörssien korjausliikettä elokuun lopussa.
Se, mikä markkinoita Kiinan osalta hermostutti juuri elokuun lopussa, oli Kiinan valtionjohdon epäonnistuminen talouden mikromanageerauksessa ja viestinnässä. Ensin Kiinan viranomaiset epäonnistuivat toimissaan, joilla yritettiin rauhoittaa paikallisten pörssien syöksy kesän aikana. Voimakkaat rajoitukset pörssikauppaan tai pakotetut tukiostot osakkeille eivät onnistuneet pysäyttämään kurssien syöksyä myyntiaallon päästyä valloilleen. Toisekseen Kiina reagoi heikentyneisiin vientilukuihin devalvoimalla valuuttaansa, vaikkakin marginaalisesti. Tämä toimenpide aiheutti markkinoilla hermostuneisuutta, koska se ei sopinut yhteen kulutusvetoiseen kasvuun siirtymisen kanssa ja toisaalta jätti vaikutelman, että viranomaiset hermoilevat. Siis hermoilevat mitä?
Hermoilu Kiinassa lopulta hermostutti markkinat ja yhdistettynä elokuun hiljaiseen sijoitusmarkkina-aikaan aikaansaivat lopulta pörssikurssien korjausliikkeen maailmanlaajuisesti. Tätä kirjoitettaessa positiivista on, että markkinat tuntuvat toipuvan korjausliikkeestä ripeästi ja rationaalisempi suhtautuminen tulevaisuuteen voittaa jälleen alaa. Kiinan talouden muutos on pitkä ja varmasti poukkoileva prosessi. Markkinoilla ennusteita tullaan päivittämään Kiinan muuttuneiden kasvunäkymien mukaisiksi. Osalle pörssiyrityksiä muutokset tarkoittavat heikompia tulosnäkymiä aiempaan verrattuna, osalle parempia. Yhtä kaikki, tämä on markkinoiden perimmäinen tehtävä taloudessa ylipäätään – hinnoitella sijoituskohteet kaiken saatavilla olevan tiedon pohjalta.
Millaisia muutoksia Kiinan muuttuvien näkymien pohjalta sijoitusmarkkinoilla sitten kannattaa ennakoida? Kiinan talouskasvun hidastuminen leikkaa koko maailman talouskasvua. Jos Kiinan kasvu hidastuisi 7 %:sta vaikkapa vain 5 %:in tarkoittaisi tämä yksinkertaisella laskuopilla ehkä 0,7 %:n hidastumista maailmantaloudessa. Vaikutus olisi sama kuin Yhdysvaltain talouden parin prosentin kasvumuutoksella. Kyseessä ei ole lopultakaan mikään äärimmäisen dramaattinen muutos, mutta koska kasvun odotetaan Kiinassa hidastuvan pysyvästi, kertautuu hidastumisen vaikutus (kasvuriippuvaisten) pörssiyhtiöiden tulosennusteisiin aika selvästi. Toisaalta olemme nähneet, että Kiinan matalamman kasvuvauhdin vaikutuksesta raaka-aineiden hinnat ovat suorastaan romahtaneet, mikä runtelee raaka-ainetuotannosta riippuvaisia toimialoja ja talouksia, mutta tukee voimakkaasti länsitalouksia ja kulutusvetoisia sektoreita.
Suoran kasvuvaikutuksen lisäksi Kiinan hidastumisella on tietysti valtavasti kerrannaisvaikutuksia maailmalle ja markkinoille. Osalle yrityksistä ja talouksista vaikutukset ovat positiivisia, osalle voimakkaan negatiivisia. Korkomarkkinoille alemmat kasvunäkymät tarkoittavat vähäisempää inflaatiopainetta ja siten oletusta korkotason pysymisestä matalana. Kehittyvien maiden pörssiyhtiöille näkymät heikkenevät todennäköisesti enemmän kuin länsiyhtiöille. Ja markkinoiden päivittäessä arvioitaan Kiinan vaikutuksesta indeksisijoittajan kannattaa kiinnittää huomiota tuotto-odotuksiin, joita markkinat nyt hinnoittelevat. Kurssien korjausliikkeen seurauksena nimittäin tuotto-odotukset ovat nousseet pörsseissä jopa huomattavan paljon.
Tällä haavaa näin elokuun lopussa osakkeiden hinnoittelu näyttää nimittäin hyvinkin houkuttelevalta. Markkinoiden tämänhetkisten ennusteiden valossa esimerkiksi eurooppalaisten yhtiöiden odotetaan tekevän tulosta, mikä vastaa noin 7.5 %:in vuosituottoa suhteessa osakkeiden markkina-arvoon. Vaihtoehtoisen tuoton, eli pitkän valtionlainojen korkotason, ollessa 1 %:in paikkeilla, muodostuu osakkeiden ”ylituotoksi” eli riskipreemioksi 6,5 %. Tällainen tuottotarjous on jo historiallisestikin arvioiden poikkeuksellisen korkea.
Ja lopuksi vielä lyhyt katsaus indeksisijoittamiseen ja aktiivisten varainhoitajien tuomaan ”lisäarvoon” elokuun korjausliikkeen jäljiltä. Kaikkien suomalaisten ja Suomeen notifioitujen varainhoitorahastojen, jotka jakavat rahansa puoliksi osakkeisiin ja puoliksi korkoihin, tuotto oli alkuvuoden osalta eiliseen mennessä keskimäärin -0,35 %. Vastaavasti maailman osakeindeksiin ja korkoindeksiin puoliksi rahansa jakanut indeksisijoittaja on edelleen 2,37 % plussalla. Varainhoidon ”lisäarvoksi” vajaan kahdeksan kuukauden aikana on tullut siis -2,72 %. Tämä luku vastaa hyvin varainhoidon keskimääräistä vuosikustannusta (4-5 % p.a.). Tärkein havainto kuitenkin on, että aktiivinen varainhoito ei nytkään nähdyn kurssiheilunnan yhteydessä ole kyennyt tuomaan mitään lisäarvoa. Useimmiten sijoittajille kuitenkin markkinoidaan salkunhoitajien ”kykyä” reagoida markkinatilanteisiin. Ja nyt kun siihen kerrankin olisi ollut mahdollisuus.
Hyvää alkusyksyä toivottaen,
Esko Immonen
toimitusjohtaja
IndexHelsinki
