Sijoittajakirje Syyskuu 2018

AMERIKKA VASTAAN MUU MAAILMA – SYYSKUU 2018

Markkinaliikkeet elokuussa heijastelivat kauppasodan asetelmia. Sattumaa tai ei, amerikkalaisten osakemarkkinoiden vahva nousu sekä dollarin vahvuus ovat pitäneet myös eurosijoittajan sijoitustuotot plussan puolella. Näin siitäkin huolimatta, että eurooppalaiset osakkeet yhdessä kehittyvien markkinoiden kanssa painuivat elokuussa selvästi miinukselle. Wall Streetillä rikottiin osakeindekseissä aiemmat ennätykset ja erityisen vankkaa nousu oli markkina-arvoltaan painavimmissa tekno-osakkeissa. Euroopassa sen sijaan tunnelma oli latteampi ja kehittyvillä markkinoilla hermoiltiin velka- ja valuuttakriisien paineessa. 

Amerikkalaisten osakemarkkinoiden vahvaa nousua selittää ennen kaikkea erittäin vahva tuloskehitys. Maan talouskasvu kiihtyi alkukesästä reippaan 4 %:n vauhtiin ja yhdessä vuoden alussa voimaantulleiden yritysverokevennysten myötä pörssiyhtiöiden tuloskehitys on ollut erinomaista. Toisen vuosineljänneksen aikana amerikkalaisten pörssiyhtiöiden tulokset paranivat huikeat 25 % edellisvuoteen verrattuna. Euroopassa tulostahti oli maltillisempaa, mutta kasvua kertyi täälläkin liki 10 %.  

Elokuun markkinauutisissa Trumpin lietsoma kauppasota on ollut ykkösaiheena eikä tälle näytä olevan loppua näkyvissä. Kauppasotauutisoinnin vaikutus sijoitusmarkkinoille näyttäisi myös suosineen amerikkalaisia sijoituksia muun maailman kustannuksella. Kiinan pörsseissä kurssit laskivat elokuussa, joskin varsin maltillisesti parin prosentin verran. Monilla muilla kehittyvillä markkinoilla lasku on ollut jyrkempää. Turkin markkinoilla pelätään jo finanssikriisiä ja Argentiinassa kriisi on myös realisoitunut. Näyttääkin siltä, että kauppasodan laineet rantautuvat korkeimpina maailman sijoitusmarkkinoiden reuna-alueille.  

SIJOITUSMARKKINOIDEN PUNTAROINTIA:

Pörssinäkymät. Osakemarkkinoiden nousu elokuussa oli lähes yksinomaan amerikkalaisten osakkeiden varassa. Ennätyksiinsä kohonneet pörssikurssit Wall Streetillä yhdessä dollarin suhteellisen vahvuuden kanssa merkitsivät euromääräiselle sijoittajalle liki neljän prosentin tuottoa amerikkalaisista osakkeista elokuussa. Samaan aikaan eurooppalaiset osakkeet halpenivat pari prosenttia, samoin kehittyvien maiden markkinat. Amerikkalaisten markkinoiden nousua selittää vahva tuloskasvu vahvan talouskasvun ympäristössä. Muun maailman heikompi menestys puolestaan selittynee epävarmuudella kasvun suhteen kauppasotapelkojen varjossa.  

Voidaanko elokuun kehityksen pohjalta sitten ennakoida jotain tulevasta markkinoiden suunnasta? Amerikkalaisittain tarkastellen näyttää hyvältä. Elokuu on lomakaudesta johtuen sijoitusmarkkinoiden hiljaisin ja siksi usein se on myös ollut tuotoiltaan heikko kuukausi osakemarkkinoilla. Nyt kuitenkin pörssiyhtiöiden tuloskasvu on ollut niin häkellyttävän vahvaa, että kurssit nousivat reippaasti elokuussakin. Ja vieläpä kiihtyvästä kauppasotauutisoinnista huolimatta. Talouskasvun ennusmerkit ovat edelleen vahvoja ja analyytikot ennakoivat tuloskasvun jatkuvan vahvana.  

Amerikkalaisten pörssiyhtiöiden tulosten odotetaan kasvavan meneillään olevan kolmannen vuosineljänneksen aikana edelleen 20 % viime vuotta korkeammiksi. Ennuste on itse asiassa sama kuin toisen neljänneksenkin osalta ja kuten sitten huomattiin, tulokset kasvoivatkin odotuksia enemmän eli peräti 25 %. Nyt koettu tulostahti on historiallisesti tarkasteltuna poikkeuksellisen kovaa ja varmaa on, että tulosten kasvuvauhti ennen pitkää hyytyy. Näin myös analyytikot ennakoivat. Ensi vuoden puolelle asetetut tulosennusteet povaavat enää 7-8 %:n tulosparannuksia. Osakemarkkinoiden näkökulmasta juhlien huippuhetki on pian saavutettu.  

Euroopassa pörssiyhtiöiden tuloskasvun odotetaan loppuvuoden aikana kiihtyvän. Vanhalla mantereella tulosten odotetaan paranevan reippaan 10 %:n tahtiin vielä ensi vuoden alkuun saakka. Vaikka vauhti onkin amerikkalaista vastaavaa vaatimattomampaa, ei kaksinumeroisia kasvulukuja voida pitää millään muotoa heikkona suorituksena. Edes kauppasodan uhat eivät ole riittäneet painamaan eurooppalaisten pörssiyhtiöiden näkymiä heikommiksi. 

Entäpä sitten osakkeiden hinnoittelu? Amerikkalaiset osakkeet on tällä haavaa arvostettu liki 17-kertaisiksi lähimmän vuoden tulosodotuksiin nähden. Hinnoittelu on hieman keskimääräistä historiallista keskiarvoaan korkeampaa, mutta ei kuitenkaan mitenkään poikkeuksellisen kallista. Euroopassa hinnoittelukertoimet liikkuvat 14:sta tietämissä, mikä on korkeintaan keskiarvotasoa. Nyt nähdyn vahvan tuloskasvun oloissa voidaan osakkeiden keskimääräistä hinnoittelua pitää edelleen hyvinkin perusteltuna.

Suhdannekuva. Kesän mittaan talouskasvua ennakoivissa suhdannemittauksissa on nähty hyvin vähän muutoksia. Teollisuuden suhdannebarometrit, jotka ovat herkimpiä suhdannekäänteille, ennakoivat edelleen vakaan ja varsin vahvan kasvun jatkumista länsimaissa. Kuluttajakyselyt tukevat niin ikään vakaata kasvua. Euroopassa alkuvuonna nähty talousodotusten laimeneminen pysähtyi kesällä ja nyt odotukset ovat vakiintuneet. Yhdysvalloissa talouskasvu kiihtyi keväällä ja odotukset loppuvuodelle ovat yhä vahvoja. Eniten epävarmuutta talousnäkymiin kohdistuu kehittyvissä talouksissa. Kiinassa odotukset ovat latteita, mutta toisaalta mitään äkillistä tai jyrkempää synkkenemistä näkymissä ei olla nähty Kiinaan kohdistuvista taloussotauhista huolimatta. 

Onko nykyiseen vakaan ja kohtuullisen vahvan talouskasvun näkymään löydettävissä käänteen merkkejä? Lyhyellä tähtäyksellä näyttäisi että ei. Vaikka kauppasotauhkailut pysyvät otsikoissa, näyttää siltä, etteivät ne ole riittäneet masentamaan yritysten mielialoja. Ei ainakaan yrityksille tehtävissä suhdannekyselyissä. Myöskään kehittyvien markkinoiden kriisipesäkkeistä tuskin on laajemman talouskuvan romuttajiksi.  

Pidemmän päälle suhdannekierto taittuu kohti hitaamman kasvun aikaa. Kasvun rajat tulevat vastaan ja osin lienevät jo tulleenkin. Amerikkalaistalous on jo täystyöllisyystilanteessa ja samaa voidaan väittää saksalaistaloudesta. Työllisyyden kasvu ei siten enää voi talouskasvua kiihdyttää. Ja koska talouskasvu voidaan lopulta pelkistää työllisyyden ja tuottavuuden summaksi, tulee kasvu jatkossa näissä maissa hidastumaan. Äkillistä kasvun pysähtymistä ei näillä käänteillä kuitenkaan aikaansaada. 

Korkomarkkinat. Kuluneen kesän aikana ainoat havaittavat muutokset korkomarkkinoilla ovat liittyneet kehittyvien markkinoiden lainoihin sekä Italian valtion velkakirjoihin. Keskuspankkien korkopolitiikka on ollut hyvin ennakoitavaa ja aiemmin linjatun mukaista. Sijoittajien riskinottohalukkuus on pienentynyt kehittyvien markkinoiden lainojen osalta dollarin kallistuttua alkuvuonna ja alueellisten kriisien kärjistyttyä. Kalliimpi taala merkitsee kehittyville markkinoille suurempaa velanhoitokulua, koskapa näiden markkinoiden lainasaldot ovat suurelta osin dollaripohjaisia. Turkin markkinoilla liiran arvo syöksyi maan ajauduttua sanaharkkaan ja pakotteiden kohteeksi Yhdysvaltain kanssa. Argentiinassa puolestaan jo valmiiksi kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n ohjauksessa olevan maan velanhoitokyky joutui kyseenalaiseksi maan pyydettyä nopeuttamaan sille luvattua rahoitusta. 

Italian valtiolainojen korot ovat kesän aikana jatkaneet nousuaan maan uuden hallituksen esiteltyä raskaasti alijäämäisen budjetin jo valmiiksi raskaasti velkaantuneelle maalle. Toistaiseksi Italian riskit eivät ole heijastuneet muille euroalueen markkinoille. Italian tilanne on kuitenkin herkkä markkinoiden luottamukselle ja jos korkojen nousu Italiassa jatkuu saatikka kiihtyy, alkavat spekulaatiot Italian luottokelpoisuudesta kasvaa. Ja tämä luottamuksen menetys olisi koko euroalueelle vakava paikka. 

Yrityslainamarkkinoilla heiluntaa ei ole ollut nimeksikään. Vahvan talouskasvun oloissa yritysten luottoriskit ovat pysyneet matalina eikä tämänhetkisten talousnäkymien vallitessa muutosta ole näkyvissä.  

INDEKSISIJOITTAJAN POHDINTAA SIJOITUSMARKKINOISTA

Elokuun vahva kehitys amerikkalaisilla osakemarkkinoilla on nähtävissä positiivisena enteenä myös globaalista perspektiivistä. Hyvä ja vakaa kasvuympäristö ruokkii markkinoiden tulosodotuksia, mikä puolestaan heijastuu muualle maailmaan positiivisina odotuksina. Kauppasotakaan ei ole onnistunut latistamaan talouden näkymiä, vaikka siitä alinomaa varoitetaan. Voisiko sittenkin käydä niin, että markkinoilla katsotaan jo taloussotauhkien jälkeiseen aikaan. Ennemmin tai myöhemmin kansainvälisen kaupan osalta odotetaan sopuratkaisuja. Riskinä markkinoille on, ettei kukaan osaa ennakoida kuinka syvän kauppasodan kautta ratkaisuja joudutaan hakemaan.  

Osakemarkkinoiden näkymiä voidaan yhä edelleen pitää hyvinä. Niin kauan kuin pörssiyhtiöt pystyvät kasvattamaan tuloksiaan nykyiseen tahtiin, ei markkinoilla pitäisi olla hätäpäivää. Pidemmän päälle tarkastellen ratkaisevaa onkin pörssiyhtiöiden tuloskehitys. Tahti tulee vääjäämättä hidastumaan, mutta tapahtuuko se rauhallisesti vaimentuen vai äkillisesti tyssäten? Nykytiedon valossa kehityksen ennakoidaan olevan rauhallista. Riskinä on, että jossain vaiheessa markkinoille tulee uutisia heikommista tulosnäkymistä yrityksiltä itseltään vaikkapa kauppasodan vaikutuksiin viitaten, mutta toistaiseksi tästä ei ole merkkejä.  

Tuottonäkymien valossa osakkeiden tarjoama tuotto on edelleen ylivertaista korkosijoituksista saatavaan tuottoon. Markkinoiden hinnoittelemien riskimittareiden mukaan riskitkään eivät pörsseissä tunnu juuri pelottavan. Korkosijoituksissa puolestaan tuottotasot ovat edelleen matalalla eikä muutosta ole juuri luvassa. Yhdysvalloissa keskuspankin odotetaan jatkavan asteittaista ohjauskorkojen nostoaan, mutta Euroopassa korot junnaavat paikoillaan vielä ainakin vuoden päivät.