Sijoittajakirje Tammikuu 2018
Päättynyt vuosi oli maailman osakemarkkinoilla vahva. Kokonaisuudessaan maailman osakkeet kallistuivat liki kymmenen prosenttia euroissa mitaten ja taaloissa osakemarkkinoita mittaava MSCI World-indeksi kohosi uusiin ennätyskorkeuksiin. Pörssikurssien väkivahvan nousun taustalla oli länsimaiden talouskasvun kiihtyminen ja talousnäkymien kohoaminen huippuunsa. Markkinoille parantuneet näkymät ovat mannaa ja niinpä pörssiyhtiöiden tulosennusteet ovat pysyneet toivorikkaina.
Korkomarkkinoilla päättynyt vuosi oli vaisumpi. Korot sinänsä eivät suuremmin kohonneet ja keskuspankit ovat edelleen pitäneet kiinni äärimmäisen maltillisesta rahapolitiikan linjastaan. Yrityslainoissa ja korkeamman riskin lainoissa tuotot olivat selvästi positiivisia, mutta vain euromääräisten sijoitusten osalta. Valtionlainojen tuotot sen sijaan jäivät vain niukasti nollan yläpuolelle. Kansainvälisten korkosijoitusten tuotot jäivät puolestaan selvästi pakkaselle, mikä selittyy yksinomaan euron reippaalla vahvistumisella vuoden aikana. Euron kurssi kallistui viime vuonna suhteessa dollariin yli 14 %.
Alkaneen vuoden näkymien osalta ratkaisevaa on talouskasvun kehittyminen. Pörsseissä on syytä olettaa kurssien pysyvän nousuvireessä juuri niin kauan kuin näkymät suosivat positiivista tuloskehitystä pörssiyhtiöille. Korkomarkkinoilla puolestaan ratkaisevassa roolissa ovat inflaatio-odotukset. Tähän mennessä hintapaineesta on ollut vain niukasti merkkejä ripeästä talouskasvusta huolimatta.
| SIJOITUSMARKKINATUOTTOJA, % | ||||||
| 31.12.2017 | ||||||
| OSAKKEET | 1 kk | vuoden alusta | 1 vuosi | 3 vuotta p.a. | 5 vuotta p.a. | 10 vuotta p.a. |
| Maailma kaikki | 0,9% | 8,9% | 8,9% | 9,6% | 12,9% | 6,7% |
| Kehittyneet maat | 0,6% | 7,5% | 7,5% | 9,5% | 13,7% | 7,1% |
| Suomi | 0,1% | 10,6% | 10,6% | 13,9% | 16,8% | 7,5% |
| Eurooppa | 0,8% | 10,2% | 10,2% | 7,0% | 9,4% | 3,4% |
| Pohjois-Amerikka | 0,5% | 6,2% | 6,2% | 10,4% | 16,3% | 9,5% |
| Japani | -0,8% | 10,3% | 10,3% | 13,9% | 15,0% | 8,2% |
| Kehittyvät maat | 2,9% | 20,6% | 20,6% | 9,4% | 6,3% | 3,7% |
| VALTIONLAINAT | 1 kk | vuoden alusta | 1 vuosi | 3 vuotta p.a. | 5 vuotta p.a. | 10 vuotta p.a. |
| Maailma | -1,0% | -5,9% | -5,9% | 2,0% | 1,9% | 4,7% |
| Eurooppa | -0,8% | 1,2% | 1,2% | 2,3% | 4,7% | 6,4% |
| USA | -0,9% | -10,0% | -10,0% | 2,0% | 3,5% | 6,7% |
| Kehittyvät maat | -0,5% | -4,1% | -4,1% | 6,9% | 6,0% | 9,3% |
| YRITYSLAINAT | 1 kk | vuoden alusta | 1 vuosi | 3 vuotta p.a. | 5 vuotta p.a. | 10 vuotta p.a. |
| Eurooppa | -0,3% | 2,4% | 2,4% | 2,2% | 3,4% | 4,8% |
| USA | 0,1% | -5,9% | -5,9% | 4,5% | 5,7% | 8,3% |
| Kehittyvät maat | -0,8% | -5,4% | -5,4% | 6,5% | 5,8% | 8,8% |
| RISKILAINAT | 1 kk | vuoden alusta | 1 vuosi | 3 vuotta p.a. | 5 vuotta p.a. | 10 vuotta p.a. |
| Eurooppa | 0,0% | 5,6% | 5,6% | 4,9% | 5,7% | 6,9% |
| USA | -1,0% | -7,0% | -7,0% | 5,3% | 6,5% | 8,9% |
| Kehittyvät maat | -0,4% | -4,1% | -4,1% | 8,7% | 6,5% | 10,2% |
Tärkeimmät teemat sijoitusmarkkinoilla:
- Kasvun kestävyys. Viime vuoden lopussa huippuunsa kohonneet suhdanneodotukset länsimaissa ennakoivat talouskasvun selvää kiihtymistä alkuvuodelle. Markkinoilla katse on kuitenkin tulevaisuudessa ja markkinoiden näkymien kannalta tärkeämpää on arvioida nykyisen noususuhdanteen kestävyyttä. Se, että nyt meneillään oleva noususuhdanne on jopa poikkeuksellisen laaja-alainen, antaa viitteitä ennakoida myös kasvun jatkuvan vielä pitkään.
- Orastavan inflaation uhka. Vahvaan talouskasvuun liittyy ennemmin tai myöhemmin hintapaineiden kasautuminen ja siten inflaation nousu. Talouden resurssien ollessa täyskäytössä joustoa on haettava hinnoista. Laajempaa hintapainetta on odotettavissa talouden saavuttaessa täystyöllisyyden. Tämä tilanne on jo käsillä mm. Yhdysvalloissa ja Saksassa.
- Rahapolitiikan kiristyminen. Suuret keskuspankit linjasivat viime vuonna tavoitteensa kohti normaalimpaa rahapolitiikkaa. Yhdysvalloissa korkoja on jo kiristetty ja kysymys tänä vuonna on vain siitä, kuinka paljon korkoja edelleen nostetaan. Euroopassa tullaan jälkijunassa, mutta EKP:n tavoitteiden mukaisesti rahapoliittinen elvytys olisi päättymässä loppuvuonna. Markkinoille kohoavien korkojen näkymä yhdistettynä mahdollisesti kohoaviin inflaatiopaineisiin saattaa aiheuttaa päänvaivaa.
- Kiinan kasvunhallinta. Meneillään oleva talouden noususuhdanne poikkeaa edeltävistä sykleistä merkittävästi sikäli, ettei Kiinan talous toimi kasvun moottorina. Itse asiassa päinvastoin. Kiinan talouden kasvuvauhti on hidastumassa ja virallisen Kiinan linjauksena onkin kasvun hillitseminen, jotta sikäläisillä velkamarkkinoilla ei pääsisi syntymään hallitsemattomia kuplia. Markkinoille tärkeintä on, että hallinta onnistuu eikä johda yllättäviin kasvua hidastaviin notkahduksiin.
- Eurooppalaisen sijoitussääntelyn murros. Vuodenvaihteessa rahoitusmarkkinoiden säännöt menevät uusiksi Euroopassa voimaantulevan uuden sijoituspalveludirektiivin myötä. Uudistuksen tavoitteena on parantaa sijoittajansuojaa ja lisätä rahoitusmarkkinoiden läpinäkyvyyttä. Lakiuudistuksen käytännön vaikutukset selviävät markkinoille ensi vuoden aikana, mutta ilmeistä on, että jo ennestään läpinäkyvän indeksisijoittamisen rooli tulee kasvamaan.
Indeksisijoittajan pohdintaa sijoitusmarkkinoista
Uuden sijoitusvuoden alkaessa maailman pörssit ovat kutakuinkin ennätyskorkeuksissaan ja korkotaso edelleen äärimmäisen matala. Reaalitalouden puolella länsimaiden suhdanneodotukset ovat huippukorkeuksissa ja talouskasvu on kiihtynyt parhaimpaan vauhtiinsa yli vuosikymmeneen. Pörssiyhtiöiden tulokset paranevat kohisten ja markkinoiden odotukset tulevasta kehityksestä ovat ymmärrettävästi hyvinkin toiveikkaat. Ympäristö ei voisikaan olla parempi osakkeiden eikä muidenkaan riskisijoitusten näkymien kannalta. Suurin kysymys alkaneena vuonna sijoitusmarkkinoilla onkin se, kuinka kauan tätä juhlakautta riittää?
Jos tilannetta tarkkaillaan taloussuhdanteiden näkökulmasta, ei markkinoilla ole vielä suurempaa huolta. Talouskasvu kiihtyi viime vuoden loppua kohti ja tulikuumat suhdanneodotukset ennakoivat vahvan kasvun jatkuvan ainakin alkuvuoden ajan. Itse odotusten osalta taite kohti maltillisempaa on todennäköisimmin jo tapahtumassa, mutta toteutuvat talouden kasvuluvut tulevat vielä alkuvuoden aikana paranemaan. Eurooppalainen talouskasvu kiihtyy kenties koko 2000-luvun parhaimpaan vauhtiin ja Yhdysvalloissakin saatetaan ylittää jopa 4 %:n kasvutahti. Nyt meneillään oleva talouden noususuhdanne näyttäisi olevan sikäli tyypillinen, että alkuvaiheen kiihtyvän jakson jälkeen kasvun painopiste siirtyy yhä enemmän kuluttajavetoiseksi. Ja tyypilliseen tapaansa tällainen sykli kestää useamman vuoden kypsyessään.
Tällä kertaa talouskasvun lähde ei myöskään ole Kiinassa eikä laajemmin muillakaan kehittyvillä markkinoilla vaan Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Kiinan kasvuvauhti on päinvastoin hidastumassa ja maailman kasvunäkymien kannalta jännitys liittyy Kiinan osalta lähinnä hidastuneenkin kasvun hallintaan. Jos ja kun Kiina onnistuu ylläpitämään kohtalaisen tasaista ja tavoitteidensa mukaista kasvuvauhtia 6 %+ ympäristössä, ei markkinoillakaan ole syytä huolestua. Kasvu on riittävää ylläpitämään paitsi Kiinan vakautta myös muun maailman vientinäkymiä.
Poikkeukselliseksi nyt meneillään olevan kasvusyklin tekee edelleen erittäin matala korkotaso. Euroopassa tunnutaan suorastaan jämähtäneen kiinni nollanpinnassa pyöriviin korkoihin ja keskuspankin linjausten pohjalta markkinoilla on syytä olettaa korkojen myös pysyvän alhaalla ainakin vuoden loppuun saakka. Toki on hyvä huomioida, että absoluuttinen pohjakosketus korkotasossa saavutettiin jo puolitoista vuotta sitten kesällä 2016, mutta korkojen nousu pohjistaan on ollut hyvin vaatimatonta ja hapuilevaa. Isossa kuvassa tarkastellen vaikuttaakin siltä, että eurooppalaisten korkojen kehitys saattaa noudattaa jatkossa pikemminkin sitä kaavaa mitä aiemmin Japanissa. Matalat korot ovat ehkä tulleet jäädäkseen.
Entäpä sitten markkinoiden hinnoittelu? Pörssiosakkeiden arvostustaso on edelleen historiallisesti tarkastellen korkea ja vastaavasti korkosijoitusten tämänhetkinen tuottotaso matala. Osakkeiden hinnoittelussa amerikkalaisten osakkeiden hinnoittelukertoimet ovat jopa poikkeuksellisen korkeita. Euroopassa ja kehittyvillä markkinoilla hinnoittelu on hieman maltillisempaa, mutta kuitenkin historiaan nähden ylälaidassa. Markkinoille hinnoittelu voi muodostua riskiksi, mikäli odotukset pörssiyhtiöiden tuloskehityksestä eivät toteudu. Viime vuoden aikana pörssiyhtiöt onnistuivat pääsääntöisesti päihittämään markkinoiden tulosodotukset ja samankaltaista menestystä markkinoille tarvitaan myös alkaneena vuonna. Korkosijoitusten kannalta ratkaisevaa on, ettei inflaation uhka pääse yllättämään sijoittajia.
