Sijoittajakirje Heinäkuu 2017

Sijoitusmarkkinoilla toinen vuosineljännes päättyi pieneen laskuun, vaikka talousnäkymät näyttävät pysyneen vahvoina. Kesäkuun lopussa markkinat yllättyivät erityisesti Euroopan keskuspankin pääjohtaja Draghin kommenteista, missä hän ennakoi elvytystarpeen eurooppalaiselle taloudelle pienentyneen. Vaikka kyseessä oli vapaamuotoisessa tilaisuudessa lausuttu näkemys, markkinoilla eurooppalaisten valtionlainojen korot hypähtivät selvästi. Korkojen nousun myötä myös yhteisvaluutta euro vahvistui. Lisää pontta korko-odotuksille saatiin myös Englannin keskuspankilta. Korkojen nousu ja euron vahvistuminen puolestaan painoivat osakemarkkinoita vanhalla mantereella kesäkuun lopussa.

Draghin näkemyksessä ei sinänsä pitäisi olla mitään markkinoita hämmästyttävää. Eurooppalainen talous on elpynyt varsin vahvasti koko alkuvuoden ajan ja suhdanneodotukset myös loppuvuodelle ovat korkealla. Vahvistuvan talouden myötä myös inflaatiopaineet kasvavat ja siten keskuspankin korkopolitiikan on syytä odottaakin reagoivan tähän kehitykseen. Lisäksi pahimmat riskit Euroopan myönteiselle talouskehitykselle ovat ainakin toistaiseksi pienentyneet Ranskan EU-myönteisten vaalitulosten ja Italian pankkikriisin osaratkaisun myötä. Pidemmän päälle vahvistuva talous on myös osakesijoittajille tärkeintä.

Suhdanneodotukset myös muualla maailmassa ovat pysyneet vahvoina tai vahvistuneet entisestään. Yhdysvalloissa, Kiinassa ja Japanissa teollisuuden tunnelmat ovat edelleen parantuneet ennakoiden talouskasvun kiihtymistä. Kesäkuun toteutuneissa lukemissa sen sijaan amerikkalaiset tilastot jäivät alle ennakoidun, mikä osaltaan latisti myös markkinatunnelmaa. Seuraavaksi sitten odotellaankin yritysten tulosuutisia ja niiden odotetaan osoittavan tulosten ja liikevaihdon kasvua. Mikäli yritykset onnistuvat jälleen kerran ylittämään markkinoiden tulosennusteet, voidaan pörsseissäkin päästä jälleen rikkomaan aiempia kurssihuippuja.

Tärkeimmät teemat sijoitusmarkkinoilla:

• Saadaanko vahvoille suhdanneodotuksille vastinetta myös toteutuvista taloustilastoista? Alkuvuoden aikana niin teollisuuden kuin kuluttajienkin odotukset ovat kohonneet suhdannehuipun tasolla sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa, mutta toteutuneet talouden kasvulukemat eivät vielä ole yltäneet samaan.
• Onnistuvatko yritykset päihittämään markkinoiden tulosennusteet? Heinäkuussa käynnistyvältä tuloskaudelta odotetaan selvää tuloskasvua pörssiyhtiöille. Ennusteiden mukaan kasvuprosentit olisivat kuitenkin selvästi vuoden ensimmäisen neljänneksen lukemia matalampia. Maltillisissa ennusteissa saattaa piillä yrityksille positiivisen yllätyksen mahdollisuus.
• Lannistaako odotus korkojen noususta sijoitusmarkkinoiden mielialoja? Reagointi Draghin ja muiden keskuspankkiirien puolivillaisiin kommentteihin paljastaa, että markkinoilla ei olla vielä valmiita korkojen suuremmalle nousulle.
• Saadaanko Trumpin hallinnon lupailemat verotuksen uudistus ja elvytyspaketti aikaiseksi? Markkinoilla on petytty etenkin yritysverotuksen uudistamista koskevan esityksen viivästymiseen.

Indeksisijoittajan pohdintaa sijoitusmarkkinoista

Sijoittajan kannalta kesäkuun merkittävimmät muutokset nähtiin valuuttamarkkinoilla. Dollarin alamäki jyrkkeni alkukesän aikana ja taalan arvo suhteessa euroon tippuikin alimmille tasoilleen pariin vuoteen. Dollarin lasku myös söi euromääräisen sijoittajan tuottoja tehokkaasti niin osake- kuin korkosijoituksissakin. Markkinoilla perusteet dollarin heikkoudelle ja vastaavasti euron vahvuudelle ovat ilmeisiä. Eurooppalainen talouskehitys on alkukesänkin aikana yllättänyt myönteisesti, kun taas Yhdysvalloissa julkistetut taloustilastot ovat olleet odotuksiin nähden selvästi heikompia. Kun tähän lisätään vielä Draghin pohdinta eurooppalaisen keskuspankkipolitiikan kiristämisestä, on yhtälö valmis yhteisvaluutan vahvistumiselle.

Euroopan näkymät markkinoiden silmissä vahvistuivat edelleen Ranskan presidentin ja parlamenttivaalien tulosten myötä. EU-myönteisen Macronin ylivoimainen voitto vaaleissa vähensi Eurooppaan kohdistettua poliittista riskiä merkittävästi. Lisäksi Italian vellovaan pankkikriisiin saatiin kesäkuussa ainakin osaratkaisu, vaikka tyylipisteissä saattoikin olla toivomisen varaa. Yhdysvalloissa sen sijaan myös poliittinen kehitys on ollut markkinoille pettymys. Erityisen paljon markkinoilla odotetaan Trumpin lupailemaa yritysverotuksen uudistusta, jonka on odotettu astuvan voimaan jo ensi vuoden alusta. Uudistus on kuitenkin uhkaavasti lykkääntynyt ja nyt markkinoilla epäillään niin uudistuksen aikataulua kuin suuruuttakin.

Pidemmän päälle sijoitusmarkkinoiden näkymien kannalta tärkeintä on ympäröivän talouskehityksen suunta. Nyt meneillään oleva talouden nousukausi käynnistyi viime vuoden loppupuoliskolla ja vauhti on kiihtynyt selvästi alkuvuoden aikana muualla paitsi Yhdysvalloissa. Suhdannemittarit teollisuuden osalta ennakoivat kasvun edelleen kiihtyvän, myös Yhdysvalloissa. Saksassa odotukset ovat korkeimmillaan ainakin pariin vuosikymmeneen, Japanissa korkeimmillaan kymmeneen vuoteen ja Yhdysvalloissakin useamman vuoden huipussaan. Teollisuuden ohella myös kuluttajien mielialat ovat korkealla ja niinpä lähikuukausien talouskasvun tulisi kiihtyä. Markkinoille tämä tarkoittaa entisestään paranevia tulosodotuksia, mutta myös paineita inflaation kiihtymiselle.

Loppukesän tärkein uutisvirta sijoitusmarkkinoille saadaan pörssiyhtiöiden osavuosituloksista. Markkinoilla odotetaan tuloskasvun jatkuneen vahvana vaikkakin prosentuaalisten kasvujen odotetaan olleen vuoden ensimmäistä neljännestä maltillisempia. Juuri nyt tuloskauden alla markkinoiden ennusteet vaikuttavat suorastaan maltillisilta. Hyvä puoli ennusteissa on, että ne ovat viimeisten kuukausien aikana alentuneet vähemmän kuin mikä on tyypillistä. Myös tulosvaroituksia on tullut selvästi tavanomaista vähemmän ja tämä kaikki viittaa siihen, että tuloskausi jälleen kerran ylittää markkinoiden ennusteet. Kysymys lienee lähinnä siitä, onko positiivinen yllätys riittävän suuri kurssinousun jatkumiselle.

Korkomarkkinoilla kesäkuussa nähty heilahdus oli vihje siitä, mitä tuleman pitää, jos keskuspankit kautta linjan kääntävät rahapolitiikkansa suunnan ennakoitua kireämmäksi. Draghin vihjaus elvytystarpeen pienentymisestä ja pohdinta inflaation noususta tulevaisuudessa heilautti erityisesti matalimpia eurooppalaisia valtionlainakorkoja ylöspäin. Valtionlainakorkojen nousun myötä myös yrityslainojen korot värähtivät korkeammalle. Ilmeistä on, että keskuspankeilla on hyvin niukasti varaa kiristää linjaansa ilman että korkomarkkinoilla hermostutaan. Todennäköisintä on, että keskuspankit jatkavat hyvin varovaisin askelin kohti ’normalisointia’, jottei sijoitusmarkkinoiden heilunta uhkaa muutoin myönteistä tunnelmaa. Korkosijoittajalle näkymät ovat kuitenkin latteita; pienetkin liikkeet kohti korkeampia korkoja painavat sijoitusten arvoja korkotason ollessa edelleen absoluuttisesti erittäin matala.

Kokonaisuudessaan sijoitusmarkkinoiden näkymät vaikuttavat suotuisilta. Globaalilla tasolla suhdannetilanne on vahvistunut ja odotukset lähimpien kuukausien talouskasvusta ovat korkealla. Korkotaso puolestaan on yhä hyvin matala eikä korkojen nousun odoteta vaarantavan näkymiä. Sijoitusmarkkinoiden hinnoittelu on historiallisessa tarkastelussa korkealla, mutta näin on toisaalta ollut jo pitkään. Ja hinnoittelua voidaan hyvinkin pitää perusteltuna ainakin niin kauan kuin näkymät taloudessa osoittavat selvästi parempaan suuntaan.