Ennusteita menneelle sijoitusvuodelle
Sijoitusvuosi lähestyy loppuaan ja vuodesta tuli kuin tulikin sijoittajille varsin mukava. Juuri ennen Joulua osakemarkkinat ovat tuottaneet peräti 13 % ja korkomarkkinatkin liki 6 %. Tuotot ovat globaalien markkinoiden tuottoja euroissa laskettuna. Isossa kuvassa tarkastellen parhaiten tuottivat amerikkalaiset ja kehittyvien markkinoiden osakkeet, korkosijoituksista korkeamman riskin yrityslainat. Heikointa tuotto on ollut eurooppalaisissa osakkeissa.
Vuoden jännittävimpiä tapahtumia olivat brittien brexit-äänestys ja Yhdysvaltain presidentinvaalit. Kuten tiedämme, molempien tapahtumien osalta ennusteet menivät yleisesti pieleen, mutta sijoitusmarkkinoiden näkökulmasta onneksi myös ennusteet yllättävien vaalitulosten vaikutuksista menivät mönkään. Brittien euroero ei johtanutkaan suurempaan markkinakaaokseen Euroopassa eikä toisaalta Trumpin valinta presidentiksi romuttanut markkinoiden uskoa tulevaan.
Kuinka sitten sijoitusmarkkinoiden ammattilaiset, aktiiviset salkunhoitajat, onnistuivat kuluneen sijoitusvuoden markkinakäänteissä ennakoimaan tapahtumia? No, tässä suhteessa tämäkään vuosi ei tuottanut yllätyksiä. Keskiverto osakkeisiin ja korkosijoituksiin hajauttava sijoitussalkku on Suomessa jäänyt jälkeen markkinatuotosta jälleen yli kolme prosenttia. Tämä lukema ilmeni tekemässämme rahastotuottojen vertailussa. Silmiinpistävää on myös se, että puhtaan markkinatuoton ylittäviä varainhoitorahastoja ei tänä vuonna näytä olevan ensimmäistäkään. Siis yksikään salkunhoitaja ei onnistunut ennustamaan markkinoiden liikkeitä siinä määrin, että olisi saanut salkulleen markkinatuottoa parempaa tuottoa aikaiseksi. Muutoin vuosittainen rahastoselvityksemme ei tuottanut yllätyksiä aiempaan nähden. Ylivoimainen valtaosa aktiivisesti hoidetuista sijoitusrahastoista hävisi tuotossa vastaavalle markkinatuotolle riippumatta siitä, olivatko kohteena osake- tai korkomarkkinat tai siitä, mihin sijoituslohkoon rahastot sijoittivat.
Selityksiä aktiivisen salkunhoidon heikolle menestykselle löydetään varmasti useita. Ilmeistä on, että suomalaisilla varainhoitosalkuilla on sijoituksissaan suurempi osuus eurooppalaisia osakkeita kuin globaalissa vertailuindeksissä. Lienee myös niin, että korkosijoitusten osalta positiot ovat olleet painottuneita keskimääräistä lyhyemmän juoksuajan papereihin kuin markkinoilla keskimäärin. Nämä selitykset eivät kuitenkaan vastaa siihen kysymykseen miksi näin oli? Salkunhoitajien tehtävähän on nimenomaan onnistua ennustamaan tulevaa kehitystä ja sillä tavoin tuottaa sijoittajille lupailtua lisäarvoa. Jos näin ei ole, kannattaa sijoitussalkku rakentaa noudattamaan markkinoiden painotuksia ja siten tavoittelemaan markkinoiden tuottoa.
Merkittävä kestoselitys aktiivisen salkunhoidon kehnolle menestykselle on tietysti myös raskas kustannustaakka. Koskapa markkinoiden ennustaminen on tehokkailla sijoitusmarkkinoilla likipitäen mahdotonta, tekevät raskaat kulut tehtävän salkunhoitajille suorastaan epätoivoiseksi. Niinpä markkinoiden tuottoa tavoitteleva indeksisijoittaja on tänäkin vuonna päihittänyt aktiiviset salkunhoitajat reippaalla marginaalilla. Ennustamatta ja arvailematta.
Mitä muuten muistamme tälle vuodelle tehdyistä sijoitusmarkkinaennusteista? Aivan vuoden alussa isoja otsikoita sai aikaan suuren kansainvälisen pankin prognoosi, jonka mukaan sijoittajien pitää myydä kaikki ja heti. Heti ennen suurta romahdusta. No, sitä ei tullut. Ehkä ensi vuonna sitten. Maltillisemmat povaajat puolestaan kehottivat painottamaan eurooppalaisia osakkeita ja välttämään amerikkalaisia korkeaan arvostukseen vedoten. Sekin suositus meni pieleen vaikka arvostuksista en eri mieltä olekaan. Itse asiassa myös nyt vedotaan samoihin perusteisiin ja kenties ennusteet osuvat tällä kertaa paremmin. Se nähdään sitten vuoden kuluttua, mutta indeksisijoittajan neuvo on, ettei kovin rohkeilla panoksilla kannata lyödä vetoa markkinoita vastaan.
Aktiivisten sijoittajien heikkoa menestystä eivät näytä aktiiviset sijoittajat itsekään yrittävän suuremmin perustella. Sen sijaan takataskusta on jälleen kaivettu esiin jokerikortti. Mennyt kehitys on aktiivisille salkunhoitajille ollut kieltämättä huono, mutta ensi vuonna asiat muuttuvat! Viimeisimmässä Arvopaperi-lehdessä oli iso juttu otsikolla ’Edessä osakepoimijan vuosi’. Tarkkaan ottaen se oli myös takana, mutta siinä eivät salkunhoitajat onnistuneet. Miksi sitten salkunhoitajat ensi vuonna onnistuisivat poiminnassaan ja voittaisivat markkinatuoton? Yksinkertaisesti eivät miksikään. Oma indeksisijoittajan ennusteeni ensi vuodelle on, että valtaosa salkunhoitajista tulee häviämään tuotoissa markkinatuotolle myös ensi vuonna. Joku salkunhoitaja onnistuu todennäköisesti markkinatuoton myös ylittämään – sattumalta, tuurilla ja ilman minkäänlaista ennustajan lahjaa. Sijoittajille varmin tapa päihittää aktiivisen salkunhoidon tuotot ja välttää sen aiheuttamat raskaat kulut on edelleen tehokkaiden markkinoiden tuottoon tähtäävä indeksisijoittaminen. Ensi vuonna ja sitä seuraavina vuosina.
Rauhallista Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta toivottaen,
Esko Immonen
toimitusjohtaja
Index Varainhoito
