Voinko sijoittaa vastuullisesti, mutta kustannustehokkaasti?

Share on twitter
Share on facebook
Share on google
Share on email

Vastuullinen (ESG) sijoittaminen on viimeisen vuoden aikana noussut vauhdilla monien sijoittajien agendalle. Vuoden 2019 osalta vastuullisuuskriteereillä toimivat rahastot sekä pörssissä kaupankäynnin kohteena olevat indeksirahastot eli ETF:t keräsivät maailmanlaajuisesti 20,6 miljardia dollaria uusia sijoituksia. Määrä on melkein nelinkertainen vuoteen 2018 verrattuna, jolloin vastuullisiin rahastoihin tuli uutta rahaa 5,5 miljardia dollaria. Kokonaisuus on silti vielä alhainen ja esimerkiksi USA:ssa vastuullisuusrahastoissa on yhteensä noin 140 miljardia dollaria. Suhteutettuna 20,7 biljoonan rahasto- ja ETF-pääomaan, tuo määrä on alle prosentin. Kuitenkin Morgan Stanleyn viime vuonna tekemän kyselyn mukaan 85 prosenttia sijoittajista on kiinnostunut sijoittamaan vastuullisesti.

Monilla yhteisösijoittajista vastuullinen sijoittaminen on ollut kirjattuna sijoitustoiminnan sääntöihinkin, mutta sopivaa toteutustapaa on ollut hankala keksiä. Sijoittajat haluavat löytää kustannustehokkaita tapoja huomioida vastuullisuusasiat sijoitustoiminnassaan. Jotkut sijoittajat saattavat luulla, että aktiivisia valintoja ei voida tehdä passiivisilla sijoitustuotteilla ja että ESG-kriteerejä on hankala ottaa mukaan, koska se vaatii lisätyötä. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa.

Vastuullisuuden nousun myötä nyt kilpaillaan siitä, kuka tekee parhaat vastuullisuusarviot. Erilaisia vastuullisuusluokittajia on kymmenittäin ja monet varainhoitoyhtiöt ja pankitkin rummuttavat omien vastuullisuusarvioidensa perään. Onneksi indeksejä rakentavilla ja ylläpitävillä yhtiöillä on etulyöntiasema. Indeksitalot kuten MSCI, Dow Jones, STOXX, FTSE ja Euronext rakentavat uusia vastuullisuusindeksejä pörssiyhtiöiden kilpaillessa siitä kuka pääsee kenenkin indeksiin mukaan. Toistaiseksi yhtiöiden vastuullisuusarvioissa on vielä eroja, riippuen siitä kuka ne tekee. Isojen indeksiyhtiöiden resursseista kuitenkin kertoo jotain se, että MSCI:n seurannassa on maailmanlaajuisesti 7500 yhtiötä. Vastuullisuus-ratingien tekemiseen heillä on yli 200 ammattilaista ja lisäksi he käyttävät viimeisimpiä tekoälysovelluksia datan keräämiseen, analysointiin sekä datan validointiin. Sijoittajan onkin helppo luottaa MSCI:n indeksien pohjalle rakennettuihin ETF-rahastoihin.

Indeksisijoittaja on vuosien saatossa voittanut karkeasti 90 prosenttia aktiivisista rahastosalkunhoitajista. Indeksisijoittajan kannalta hyvä puoli on se, että vastuullisuusindekseihin löytyy vastaavia kustannustehokkaita ETF:iä. Esimerkiksi MSCI tekee hyvin johdonmukaisia vastuullisuusindeksejä erilaisilla vastuullisuusarvioiden painotuksilla riippuen sijoittajan tavoitteista. Haluanko poissulkea epäeettisiä toimialoja, puolittaa hiilipäästöt tai suosia yrityksiä, joissa toimintatavat ovat kunnossa ja työntekijän oikeuksia noudatetaan? Mitä minulle merkitsee lapsi- tai orjatyövoiman käyttö, miten suhtaudun yritysten lahjonta- ja veronkiertotapauksiin tai saavatko yritykset saastuttaa ympäristöä jätteillä ja myrkyillä? Yksi vaihtoehto on sulkea silmänsä kaikelta, mutta mikäli tällaiset asiat mietityttävät, niin asialle kannattaa tehdä jotain. Hyvänä puolena on se, että ainakin historiassa vastuullisesti toimivien yhtiöiden indeksit ovat tuottaneet perusindeksejä paremmin.

Teksti on julkaistu alunperin Suomen Henkilöstörahastot ry:n verkkosivuilla.

Simo Rahikainen

Kirjoittaja on Index Varainhoidon kehitysjohtaja

Kiinnostuitko?

Jätä yhteydenottopyyntö niin keskustellaan miten voimme olla avuksi.

Käytämme verkkosivuillamme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen sivustovierailijoille. Jatkamalla sivujen käyttöä hyväksyt evästeet sekä GDPR-käytäntömme.