Viekö Euroopan talouden stagnaatio meitä kohti Japanin kohtaloa?

Share on twitter
Share on facebook
Share on google
Share on email

Englannin keskuspankin finanssikriisin aikainen pääjohtaja Mervyn King kommentoi hiljattain haastattelussa, että brittien olisi aika päästä pikaisesti eroon Brexit-keskustelusta, jotta voisimme keskittyä vakavampiin aiheisiin. Ja vakavimpana asiana Kingin näkemyksen mukaan on edessämme avautuva stagnaatio eli pitkäkestoinen matalan talouskasvun aikakausi. King on kiinnittänyt huomiota vuosikymmenen takaisen finanssikriisin jälkeiseen talouden toipumiseen, mikä on ollut hidasta ja vain vaivoin talouskasvua tuottavaa.

Länsimaissa menneen vuosikymmenen talouskasvu onkin jäänyt selvästi hitaammaksi kuin aiemmista vakavammista suhdannekuopista toipuessa. Euroopassa kasvu uhkaa jälleen tyrehtyä nollaviivan tuntumaan ja taantuman vaara on ilmeinen. Yhdysvalloissakin, missä talouskasvu on ollut Eurooppaa parempaa, ovat kasvulukemat jääneet parin prosentin tietämiin. Aiemmissa nousukausissa prosentit ovat olleet selvästi suurempia.

Finanssikriisin hoito jäi keskuspankkien kontolle. Korot painettiin länsimaissa nolliin ja jopa miinukselle. Rahaa pumpattiin talouteen runsain määrin. Rahapoliittisen elvytyksen myötä talouskasvua ruokkivaa velanottoa saatiin pönkitettyä. Seurannaisvaikutuksena eri omaisuuserien arvot kohosivat. Osakkeet ja kiinteistöt kallistuivat. Kingin arvion mukaan tämä elvytys on kasvattanut uuden finanssikriisin riskiä ja siksi rakenteellisten uudistusten pohdinta talouskasvun tukemiseksi on nyt tarpeen.

Katso Japaniin ja näet tulevan

Mutta se, mitä nyt koemme länsimaisissa talouksissa, on jo koettu Japanissa. Japanin oma finanssikriisi omaisuusarvokuplineen ryöpsähti 80- ja 90 -lukujen taitteessa kolmekymmentävuotta sitten. Japanin keskuspankki elvytti taloutta painamalla korot nolliin ja pumppaamalla rahaa talouteen kaikin keinoin. Japanin talouskasvu on kuitenkin sitkeästi tarponut nollan ja olemattoman välimaastossa jo liki kolmen vuosikymmenen ajan. Onko länsimaissa edessä vastaava stagnaatio, kuten King pelkää?

Juurisyitä matalaksi kutistuneelle talouskasvulle pitkälle teollistuneissa talouksissa on varmasti useita. Väestörakenteen muutos ja nuorempien ikäluokkien supistuminen latistaa luonnollista kasvua. Japanissa väestömäärä jo supistuu ja Euroopassa sama uhkaa lähivuosina. Alati kasvavaa säätelyä on myös syytetty talouskasvua ahdistavaksi. Ja huolestuttavaa on myös tuottavuuden kasvun heikkeneminen, mille ei ole esitetty selkeitä syitä. Uusien teknologioiden on oletettu parantavan tuottavuutta, mutta nyt näyttää käyvän päinvastoin. On helppo yhtyä Kingin huoleen, että matalasta talouskasvusta on tulossa uusi normaali.

Miten sitten sijoittajan näkökulmasta tulisi suhtautua tähän edessämme avautuvaan talouskasvutasankoon? Japanissa korkosijoittajien tuotot ovat ymmärrettävästi jääneet vaatimattomiksi korkojen pyöriessä nollan tuntumassa. Euroopassakin hyvien sijoitustuottojen aika korkosijoituksista on päättynyt ja tulevina vuosina tuottoluvut tulevat jäämään nollan pintaan. Osakemarkkinoilla japanilaiset osakekurssit ovat kolmen vuosikymmenen jälkeenkin reippaasti alempana kuin kriisin koittaessa. Länsimaissa sen sijaan osakemarkkinoilla kirjattiin juuri uusi ennätystaso, vaikka pörssiyhtiöiden tuloskehitys ja näkymät ovat vaisuja. Läntisillä osakemarkkinoilla näytetään luotettavan nollakorkoympäristön elvyttävään vaikutukseen, jos ei suoraan talouskasvun suhteen, niin ainakin omaisuusarvoja kohottaen.

Auttaako elvytys?

Kuinka vaarallinen Japanin tie meille sitten on? Hidas talouskasvu uhkaa velkaannuttaa julkista taloutta entisestään, vaarantaa eläkejärjestelmien kestävyyttä ja tietysti uhkaa kansalaisten hyvinvointia heikon palkkakehityksen ja työttömyyden kautta. Japanissa valtionvelka hipoo kolmeasataa prosenttia BKT:sta, mutta työttömyys on pysynyt alhaisena. Länsimaissa julkinen velka on jatkanut paisumistaan, mutta työllisyys on jopa yllättäen huimasti parantunut. Ja jos Japanin tiestä on löydettävissä jotain lohdullista, niin uutta vakavaa finanssikriisiä ei maahan ole syntynyt.

Euroopassa keskuspankki aloittaa jälleen lisärahan pumppaamisen talouteen marraskuun alusta ja Yhdysvaltain keskuspankki ilmoitti niin ikään kasvattavansa rahan määrää. Korot pysyvät lähellä historiallisia pohjalukemiaan ja valtiot velkaantuvat entisestään. Kierre näyttää vahvasti samalta kuin Japanissa. Ja tämän kierteen katkaiseminen on visainen tehtävä, johon Mervyn King on peräänkuuluttanut keskuspankkiirien ja poliitikkojen aivoriihtä. Ja jos arvata saattaa, niin laajemman rakenteellisten muutosten aikaansaaminen tällaisessa aivoriihessä voi olla toiveajattelua. Niinpä todennäköisintä on, että olemme tulevina vuosina ja vuosikymmeninä edelleen Japanin tiellä.

Hyvää sijoitussyksyä toivottaen,

Esko Immonen

Kirjoittaja toimii Index Varainhoidolla ekonomistina.

Kiinnostuitko?

Jätä yhteydenottopyyntö niin keskustellaan miten voimme olla avuksi.

Käytämme verkkosivuillamme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen sivustovierailijoille. Jatkamalla sivujen käyttöä hyväksyt evästeet sekä GDPR-käytäntömme.