Sijoittajakirje tammikuu 2019

Share on twitter
Share on facebook
Share on google
Share on email

SIJOITTAMISTA TAANTUMAN REUNALLA – TAMMIKUU 2019

Taloussuhdanteiden huippu jäi maailmalla taakse viime vuonna. Euroopassa talouskasvu hidastui tasaisen tappavasti koko viime vuoden ajan. Kehittyvillä markkinoilla näkymät synkkenivät nopeasti viime vuoden alkupuoliskolla ja Kiinan kasvu jatkoi hidastumistaan. Vahvimman kasvun linnakkeena olleen Yhdysvaltain talous porskutti noususuhdanteessa pisimpään, mutta vuoden lopussa tunnelma himmeni lopulta myös Rapakon takana. Näin ollen koko maailmantalous on paraikaa hidastumassa ja sijoitusmarkkinoilla heikommat näkymät latistavat tunnelmaa.

Talouden suhdannekierrossa ei sinänsä ole mitään ihmeellistä. Vahvan kasvujakson jälkeen on pikemminkin tyypillistä, että hitaamman kasvun jakso seuraa. Länsitalouksissa kasvun eväät alkavat olla loppuun käytettyjä eikä resursseja yksinkertaisesti riitä kovan kasvuvauhdin ylläpitoon. Työllisyys on saavuttanut huippunsa. Kiinassa on kysymys suuremmasta kasvumallin murroksesta, missä vientivetoisen teollisuuden kasvuun perustunut malli on saavuttanut rajansa ja kasvua on haettava hitaampiliikkeiseltä kotimaiseen kulutukseen pohjautuvalta perustalta. Talouden iso kuva maailmalta ennakoikin vääjäämättömästi maltillisempaan kasvuun alkaneena vuonna, ehkä useampanakin.

Sijoitusmarkkinoille kasvun merkitys on erittäin suuri. Talouskasvun kiihtyessä yritysten tulokset paranevat kohisten, investoinnit lisääntyvät roimasti ja odotukset tulevasta ovat optimistisia. Hidastuvan kasvun oloissa kaikki on päinvastoin. Viime vuonna pörssiyhtiöiden tulokset paranivat huimaa tahtia, mutta tälle vuodelle vauhdin odotetaan hiipuvan. Nousukaudella sijoittajia palkitaan riskinotosta ruhtinaallisesti, mutta suhdanteiden heikentyessä tuotot ovat tiukemmassa. Alkaneen vuoden suurin kysymys markkinoilla onkin se, onko edessämme maltillinen kasvun hidastuminen vai uhkaako taloutta peräti negatiivisen kasvun jakso eli taantuma?

SIJOITUSMARKKINATUOTTOJA – 31.12.2019
OSAKKEET 1kk vuoden alusta 1 vuosi 3 vuotta p.a. 5 vuotta p.a. 10 vuotta p.a
Maailman kaikki -7,9% -4,8% -4,8% 4,8% 8,8% 11,6%
Kehittyneet maat -8,5% -4,1% -4,1% 4,5% 8,5% 11,8%
Suomi -3,4% -4,2% -4,2% 4,7% 7,9% 9,6%
Eurooppa -5,5% -10,6% -10,6% 0,4% 3,2% 8,2%
USA -9,9% -0,3% -0,3% 6,6% 11,8% 14,7%
Japani -8,0% -3,2% -3,2% 5,1% 9,3% 10,6%
Kehittyvät maat -3,6% -10,3% -10,3% 7,4% 5,5% 10,2%
VALTIONLAINAT 1kk vuoden alusta 1 vuosi 3 vuotta p.a. 5 vuotta p.a. 10 vuotta p.a
Maailma 1,7% 4,6% 4,6% 1,2% 5,1% 4,2%
Eurooppa 1,2% 1,5% 1,5% 2,1% 5,6% 5,3%
USA 2,4% 4,9% 4,9% -0,7% 6,8% 4,5%
Kehittyvät maat 0,5% -0,6% -0,6% 3,0% 8,0% 9,8%
YRITYSLAINAT 1kk vuoden alusta 1 vuosi 3 vuotta p.a. 5 vuotta p.a. 10 vuotta p.a
Eurooppa 0,3% -1,0% -1,0% 1,5% 2,2% 4,3%
USA 0,8% 4,5% 4,5% -0,9% 7,1% 6,5%
Kehittyvät maat 0,4% 3,3% 3,3% 4,5% 8,2% 11,0%
RISKILAINAT 1kk vuoden alusta 1 vuosi 3 vuotta p.a. 5 vuotta p.a. 10 vuotta p.a
Eurooppa -0,5% -3,4% -3,4% 3,1% 2,6% 9,9%
USA -3,0% 2,8% 2,8% 3,9% 6,7% 10,3%
Kehittyvät maat -0,5% 2,2% 2,2% 5,8% 9,0% 14,0%

SIJOITUSMARKKINOIDEN PUNTAROINTIA:

Pörssinäkymät. Viime vuodesta tuli lopulta ensimmäinen miinustuottoinen vuosi pörssiosakkeille euroissa laskien sitten vuoden 2011. Länsimaiden osakkeita mittaava MSCI World indeksi laski 4,11 % ja koko maailman osakkeita mittaava MSCI ACWI indeksi 5,55 %. Molemmat euroissa mitaten. Euroopassa ja kehittyvillä markkinoilla laskua kertyi reippaat 10 %. Amerikkalaisosakkeiden laskua pehmensi dollarin vahvistuminen ja eurosijoittajalle amerikkalaiset osakkeet jäivät vain niukasti miinukselle. Kaiken kaikkiaan viime vuoden kurssilasku ei ollut missään historiallisessa vertailussa huomiota herättävä, mutta kurssiheilunnan kärjistyminen aivan vuoden lopussa oli silmiinpistävää.

Pörssikurssien viime vuoden lopun luisu ajoittui varsin tarkasti Yhdysvaltain ja Kiinan välisen kauppasodan ryöpsähtämiseen. Amerikkalaisten asettamat laajat tullit tulivat voimaan syyskuun 24. päivä ja siitä alkaen markkinoilla näytettiin hermoiltavan. Kauppasota ei tietenkään yksin selitä kurssilaskua, mutta yhdistettynä heikkeneviin taloussuhdanteisiin se antoi markkinoille hyvän syyn synkistelyyn. Kauppasodan vaikutuksia ei tosiasiassa kukaan pysty kovinkaan hyvin ennakoimaan, koska vastaavaa ei ole koettu vuosikymmeniin. Ja epävarmuus tulevasta on tunnetusti pörssien pahimpia vihollisia.

Markkinoilla ennakoidaan pörssiyhtiöiden tuloskehityksen selvästi hiipuvan alkaneena vuonna. Kun vielä viime vuonna amerikkalaisten yhtiöiden tulokset paranivat yli 25 %:n tahtiin edellisvuoteen verrattuna, niin alkaneelle vuodelle kasvuennusteet pyörivät lähempänä viittä prosenttia. Euroopassa tuloskasvun odotetaan hidastuvan parhaimmillaan nähdystä noin 15 %:n tasosta alle puoleen. Markkinoiden odotukset tämän vuoden kasvun osalta ovat lisäksi selvästi alentuneet viime vuoden loppupuolella. Jos tämä trendi jatkuu, kuten on varmasti syytä olettaa, hiipuu yritysten tuloskasvu tuota pikaa kohti nollaa.

Miltä nämä tulosnäkymät sitten näyttävät sijoittajan silmin? Tämänhetkisillä tulosennusteilla laskien eurooppalaisten pörssiosakkeiden hinnat vastaavat noin 12 vuoden tulosta ja amerikkalaiset vastaavasti noin 14 vuoden tulosta. Tämä tarkoittaa sijoittajille eurooppalaisista osakkeista reippaan 8 %:n vuosituottoa ja amerikkalaisistakin runsaan 7 %:n tuottoa. Ei lainkaan hassumpi tuotto ja historiallisestikin ihan kelpoa tasoa. Erityisen hyvältä osakkeiden odotettu tuotto vaikuttaa suhteessa vaihtoehtoiseen korkotuottoon. Ja tämä siis sillä oletuksella, että markkinoiden odotukset yritysten tuloskunnosta ovat kuta kuinkin kohdillaan.

Suhdannekuva. Hidastuva talouskasvu maailmalla on tosiasia. Nyt sitten yritetään ennustaa sitä, kuinka pitkä ja syvä alkaneesta hitaamman kasvun vaiheesta tulee. Parhaimmillaan talous hidastuu maltillisesti ja verkkaisemman vaiheen jälkeen kasvu jälleen piristyy. Suunnilleen näin kävi 2000-luvun alkuvuosina. Negatiivisemmissa skenaarioissa hidastuva talouskasvu alkaa ruokkia itse itseään. Yritykset ja kuluttajat siirtyvät säästöliekille, mikä johtaa taantumaan. Heikko kehitys vielä herkästi kärjistyy erilaisten riskien realisoituessa. Tämäkin on mahdollista.

Hyvä puoli tämänhetkisessä suhdannetilanteessa on, että mitään suuria ja uhkaavia riskejä taloudessa ei ole ilmaantunut. Kauppasodat ovat lopultakin poliittisia ja siten sovittavissa, jos tahtoa löytyy. Yritysten luottamus on edelleen voittopuolisesti positiivista ja kuluttajien mielialat suorastaan valoisia vahvan työllisyyden oloissa. Orastavia kriisejä löytyy kaikilta mantereilta, mutta tuskin mitään esimerkiksi finanssikriisiin verrattavaa. Euroopassa Italian ja muiden maiden velkaongelmat ovat nekin poliittisissa pöydissä ratkottavia. Yhdysvalloissa poliittinen sekamelska tuskin johtaa reaalitalouden halvaantumiseen. Kiinassa hidastuvaa kasvua voidaan tarvittaessa tukea massiivisellakin elvytyksellä. Mutta totta tietenkin on, että hitaamman kasvun ympäristössä kaikki potentiaaliset kriisit tulevat heiluttelemaan myös sijoitusmarkkinoita. Myös tänä vuonna.

Korkomarkkinat. Käänne korkomarkkinoilla oli viime vuoden lopussa merkittävä. Dollarikorot nousivat Fedin ohjauksessa alkusyksyyn saakka, mutta talousnäkymien synkennyttyä markkinoiden odotukset korkojen osalta taittuivat. Kuvaavaa on, että keskuspankki itse ennakoi vielä joulukuun kokouksessaan jatkavansa korkojen nostoja tänä vuonna, mutta markkinoilla odotukset kääntyivät jo korkojen laskun kannalle.

Ja mitä isot edellä, sitä pienet perässä. Eurooppalaisten korkomarkkinoiden nousuodotukset lässähtivät tasatahtiin amerikkalaisten korkokäänteen kanssa. Euroopan keskuspankki ei edes kerennyt koskea omiin ohjauskorkoihinsa menneellä nousukaudella, kun jo uusi matalasuhdanne häämöttää. Saksalaisten valtiolainojen tuottotasot alenivat vuoden alkuun tultaessa alimmilleen sitten vuoden 2016. Valtiolainoista ei sijoittajalle suurempia tuottoja näytä olevan luvassa.

Siinä, missä keskuspankkien korkonäkymät latistuivat ja valtiolainojen tuotot kääntyivät laskuun, ponnahtivat yrityslainojen ja erityisesti korkeamman riskin lainojen tuotot nousuun. Hidastuvan talouden oloissa yritysriskin kasvu onkin ymmärrettävää, mutta viime kuukausien nousu tuntuu jo aika kovalta. Eurooppalaisista korkeamman riskin yrityslainoista saadaan lähemmäs 5 %:n tuottoja ja amerikkalaisista vastaavista lähes 8 %:n tuottoja. Sijoittajan näkökulmasta nämä tuottotasot alkavat olla houkuttelevia niin historiallisessa kuin suhteellisessakin perspektiivissä.

 

INDEKSISIJOITTAJAN POHDINTAA SIJOITUSMARKKINOISTA

Viime vuoden lopun markkinaheilunta on selvä viesti heikentyneistä näkymistä. Suhdannekuvan heikkenemisen ei sinänsä pitänyt olla kenellekään yllätys. Hermoilua markkinoilla lisäsivät lähinnä kauppasodan kärjistyminen Kiinan ja Yhdysvaltain välillä ja siihen liittyvä tiedottomuus. Myös Brexit-hankkeen umpikuja tuo epävarmuutta ja kaiken huipuksi Yhdysvaltain liittovaltion rahoituksen tilapäinen ja osittainen katkeaminen juuri vuoden lopussa hämmentävät. Kaikki nämä tekijät ovat luonteeltaan poliittisia ja varmasti osaltaan myös arvaamattomia, mutta eivät kuitenkaan pidemmällä tähtäyksellä ratkaisevia. Talouden isot pyörät liikkuvat aivan muiden muuttujien tahtiin.

Ja mihin tahtiin talouden pyörät pyörivät, on myös markkinoille keskeistä. Tiedämme suurella varmuudella, että talouskasvu on hidastumaan päin alkaneen vuoden aikana. Työllisyys ei yksinkertaisesti voi enää parantua suurissa länsitalouksissa ja tämä rajaa talouden kasvumahdollisuuksia tehokkaasti. Investoinnit ovat hiipuneet ja kohonneet dollarikorot painavat investointihalukkuutta ympäri maailmaa. Kiinan kasvu hidastuu trendinomaisesti. Ja mitä tämä kaikki tarkoittaa sijoitusmarkkinoille? Pörssiyhtiöiden tulokset eivät enää kasva aiempaan tahtiin, parhaimmillaankin vain vaatimattomasti. Korkojen nousuodotukset hyytyivät. Riskit kasvavat, mikä heijastuu yrityslainamarkkinoille.

Miten sijoittajan sitten tulisi tulevaisuuteen suhtautua? Kannattaako riskinotto vaisummassa kasvuympäristössä? Jos asiaa lähestytään markkinoiden tuotto-odotusten näkökulmasta, riskinotto saattaa nyt hyvinkin kannattaa. Tunnetusti parhaimmat sijoitustuotot riskisijoituksista saadaan silloin, kun sijoitukset on onnistuttu tekemään synkimpien tulevaisuudenodotusten vallitessa. Nyt ei vielä varmastikaan olla nähty kaikkein pessimistisimpiä aikoja, mutta riskisijoitusten lisääminen asteittain on jo perusteltua. Osakkeiden tuotto-odotukset ovat varsin hyvällä tasolla, vaikka pörssiyhtiöiden tulokset eivät hetimiten nykyisestään paranisikaan. Vastaavasti matalariskisimpien korkosijoitusten tuottotasot ovat valahtaneet nopeasti alaspäin. Korkeampiriskisissä yrityslainoissa tuotot alkavat olla houkuttelevia.

Kiinnostuitko?

Jätä yhteydenottopyyntö niin keskustellaan miten voimme olla avuksi.