Sijoittajakirje Lokakuu 2017

Pörsseissä syyskuu oli vahva ja kurssit nousivat maailmalla ennätyslukemiin dollareissa mitattuna. Maailman osakkeita mittaava MSCI World- indeksi kohosi reippaat pari prosenttia dollaripohjaisesti. Euroissa mitaten tuottoa kertyi 2,7 % euron vaihteeksi heikennyttyä. Parhaassa vedossa olivat tällä kertaa länsimaiset osakkeet. Nousun taustalla ovat huippuunsa kohonneet suhdannenäkymät taloudessa sekä odotukset pörssiyhtiöiden vahvan tuloskasvun jatkumisesta. Taustatukea pörsseille tulee keskuspankeilta, jotka ovat viestineet maltillisen rahapolitiikan jatkumisesta.

Loppukesän ja alkusyksyn aikana talouden ennakoivat mittarit ovat reippaasti vahvistuneet. Näkymien valossa nyt ollaankin perinteisten suhdannehuippujen tasolla lähes koko maailmassa. Talouskasvu on siis kiihtymässä entisestään ja vieläpä ripeään tahtiin. Kirkkaat näkymät heijastuvat markkinoiden odotuksiin yritysten tulosten suhteen ja niinpä lokakuussa raportoitavilta osavuosituloksilta on syytäkin odottaa vahvaa kerrontaa. Talousnäkymien osalta ainoana merkittävänä riskinä lienee enää se, voivatko näkymät enää jatkossa lainkaan parantua.

Vahvan kurssinousun seurauksena markkinoiden hinnoittelu näyttäytyy entistäkin kalliimpana. Osakkeiden hinnoittelukertoimet ovat historiallisesti vertaillen hyvin korkeita ja korkea hinnoittelu vaatiikin tuekseen hyvin positiivisia tulevaisuudenodotuksia. Tämän voi nähdä myös niin, ettei markkinoilla ole nykyhinnoilla varaa pettymyksiin. Talouden noususuhdanne näyttää maailmalla juuri nyt niin vahvalta, että negatiivisen käänteen toteutuminen vaatisi suuren joukon pettymyksiä ja siten markkinoiden voisi odottaa pysyvän vahvoina.

SIJOITUSMARKKINATUOTTOJA, %       
29.09.2017      
       
OSAKKEET1 kkvuoden alusta1 vuosi3 vuotta p.a.5 vuotta p.a.10 vuotta p.a.
       
Maailma kaikki3,6%4,8%13,1%10,3%12,4%6,2%
Kehittyneet maat3,8%3,7%12,7%10,3%12,9%6,2%
Suomi3,3%12,2%19,1%15,3%19,2%6,6%
Eurooppa4,7%9,7%16,5%7,0%10,3%3,0%
Pohjois-Amerikka3,6%1,7%12,6%11,9%14,7%8,4%
Japani3,7%0,2%6,1%11,3%13,6%6,0%
Kehittyvät maat0,5%14,2%15,2%7,3%5,8%3,2%
       
VALTIONLAINAT1 kkvuoden alusta1 vuosi3 vuotta p.a.5 vuotta p.a.10 vuotta p.a.
       
Maailma-0,4%-5,2%-8,4%3,2%1,2%4,9%
Eurooppa-0,4%0,3%-2,5%3,2%5,0%6,5%
USA-0,4%-8,1%-8,0%5,4%3,3%7,2%
Kehittyvät maat1,0%-3,0%-1,3%8,7%6,4%9,5%
       
YRITYSLAINAT1 kkvuoden alusta1 vuosi3 vuotta p.a.5 vuotta p.a.10 vuotta p.a.
       
Eurooppa-0,2%1,8%0,5%2,5%3,9%4,7%
USA1,0%-5,4%-3,5%7,1%5,5%8,2%
Kehittyvät maat1,3%-4,1%-0,3%7,8%6,1%8,7%
       
RISKILAINAT1 kkvuoden alusta1 vuosi3 vuotta p.a.5 vuotta p.a.10 vuotta p.a.
       
Eurooppa0,5%5,1%7,0%5,1%6,7%6,6%
USA1,9%-5,2%2,4%7,6%7,0%9,1%
Kehittyvät maat1,5%-2,5%1,5%9,3%7,4%10,4%

Tärkeimmät teemat sijoitusmarkkinoilla:

  • Tuloskauden anti. Markkinoilla odotetaan pörssiyhtiöiltä selvää kasvua tuloksiin. Viralliset tulosennusteet vaikuttavat kuitenkin varsin maltillisilta ja kasvuluvut matalammilta kuin alkuvuonna. Tämä on jokseenkin hämmentävää ottaen huomioon talouden viime kuukausien piristymisen. Paras arvaus lienee, että yritysten tulokset toteutuessaan peittoavat markkinoiden ennusteet reippaasti. Jälleen kerran. Toisaalta ’odotusten mukaiset’ tulokset tulkittaisiin helposti pettymykseksi.
  • Amerikkalainen verouudistus. Pörssien mielialojen kannalta amerikkalaiset sijoittajat ovat suunnannäyttäjiä ja siksi sikäläisten sijoittajien odottaman verouudistuksen merkitys on suuri. Jos uudistus jumiutuu poliittisessa prosessissa eikä uudistusta saada aikaiseksi vuodenvaihteen koittaessa, on pettymys sijoittajien keskuudessa selvä.
  • EKP:n linjaukset rahapolitiikasta. Keskuspankki on ilmoittanut kertovansa ensi vuoden rahapolitiikan linjauksesta heti lokakuun aluksi. Markkinoilla odotetaan keskuspankin pienentävän joukkolainojen osto-ohjelmaansa maltillisin askelin ensi vuoden aikana ja pitävän ohjauskorkonsa ennallaan.
  • Talouskasvun suunta. Suhdannebarometrit ovat laajalti kohonneet sellaisille tasoille, joita on aiemmin nähty vain huippusuhdanteissa. Ongelmana markkinoille voi olla, ettei näkymien parantumiselle entisestään näyttäisi oikein olevan liikkumatilaa. Näkymien heikkeneminen loppuvuoden aikana herättäisi epäilyjä parhaiden kasvuaikojen jäämisestä taakse.

 

Indeksisijoittajan pohdintaa sijoitusmarkkinoista

Syyskuu oli sijoitusmarkkinoiden osalta vahva. Pörssinousu oli vankkaa ja euron vahvistuminen pysähtyi, mikä oli eurosijoittajille mieleen. Korkomarkkinoilla valtionlainojen tuotot jäivät karkeasti ottaen nollille, mutta yrityslainoissa hinnat edelleen kohosivat. Markkinat näyttävät seuranneen vahvistuneita talousnäkymiä ja ennakoivat siten perustellusti hyvää tuottoa myös riskisijoituksista. Ympäristö ei varmasti voisikaan olla riskisijoituksille, osakkeille ja yrityslainoille, paljoakaan suotuisampi. Ainoastaan korkealle kohonnut hinnoittelu markkinoilla herättää epäilyjä.

Osakkeiden hinnoittelun kannalta keskeiset tekijät näyttäytyvät juuri nyt suotuisilta. Pörssiyhtiöiden tulokset ovat vahvassa kasvussa ja toisaalta korkotaso on pysynyt hyvin matalana. Tuloskasvun on syytä odottaakin jatkuvan vahvana, koska yritysten toimintaympäristö, talouskasvu, paranee kiihtyvään tahtiin. Seuraavaksi raportoitavan päättyneen kolmannen vuosineljänneksen osalta markkinoiden tulosennusteet vaikuttavat silmin nähden maltillisilta. Eurooppalaisten pörssiyhtiöiden tulosten odotetaan paranevan noin 10 %:n tahtiin ja Yhdysvalloissa tuloskasvun arvioidaan jäävän kolmannelta neljännekseltä vain reiluun 4 %:in. Nämä luvut ovat huimasti matalampia kuin alkuvuoden vastaavat ja on varmasti perusteltua odottaa, että tuloskasvu on toteutuessaan reippaasti odotettua parempaa. Näin on käynyt säännönmukaisesti myös edeltävien vuosineljännesten osalta. Positiivisia odotuksia tukee myös se, että yrityksiltä itseltään on kuultu poikkeuksellisen vähän tulosvaroituksia. Tämä viittaa siihen, että yritykset ovat luottavaisia omaan tuloskuntoonsa.

Korkomarkkinoilla syyskuun liikkeet olivat hyvin pieniä ja korkotaso kaiken kaikkiaan on pysynyt matalana. Osakkeiden hinnoittelun näkökulmasta matala korkotaso on suosiollista. On selvää, ettei nykyistä osakkeiden hinnoittelua voida ylläpitää jatkossakaan, mikäli korkotaso olennaisesti nousisi. Tulevan korkokehityksen kannalta ratkaisevassa roolissa ovat puolestaan inflaatio-odotukset sekä niihin reagoiva keskuspankkipolitiikka. Inflaatio on maailmalla pysynyt maltillisena, jopa yllättävän matalana talouden kasvuun nähden. Niinpä myös keskuspankit ovat pysyneet varovaisina omassa politiikassaan. Yhdysvalloissa keskuspankki on kertonut aikeistaan jatkaa maltillisia koronnostojaan vahvaan talouskasvuun viitaten. Euroopassa keskuspankin sen sijaan odotetaan vain pienentävän omaa setelielvytystään ja itse korkoihin ei odoteta kiristyksiä ensi vuonnakaan. Toistaiseksi näyttää siis siltä, etteivät korkeammat korot ainakaan merkittävästi vaaranna osakemarkkinoiden näkymiä.

Korkosijoituksille tuottonäkymät vaikuttavat edelleen latteilta. Valtionlainojen tuottotasot ovat matalia länsimaissa ja pienetkin nousut korkotasossa tarkoittavat sijoittajille miinusmerkkisiä tuottoja. Yrityslainoissa tuottotaso on niin ikään historiallisesti alhaisella tasolla. Tänä vuonna yrityslainoissa sijoittajan tuotot ovat olleet positiivisia yritysriskin kaventumisen myötä. Tosin euroalueen ulkopuolelle tehdyt yrityslainasijoitukset ovat kärsineet euron vahvistumisesta. Jatkon kannalta on varmasti haasteellista odottaa yritysriskin edelleen kaventuvan, mikä olisi sijoittajan positiivisten tuottojen kannalta välttämätöntä.

Valuuttamarkkinoilla euron voimakas vahvistuminen pysähtyi syyskuun lopussa Saksan vaaleihin. Eurooppalaisille sijoittajille tämä oli pelkästään tervetullutta. Raaka-ainemarkkinoilla teollisuusmetallien hinnat ovat tänä vuonna ymmärrettävästi nousseet teollisuuden vahvojen kasvuodotusten myötä, mutta muutoin kehitys on ollut vaisumpaa. Kiinteistösektorilla hinnat ovat kohonneet etenkin Euroopassa kasvun vahvistumisen ja matalan korkotason siivittäminä.

Yhteen summaten sijoitusmarkkinoiden tämänhetkistä tilaa voidaan pitää erittäin suotuisana. Kasvuympäristö ei voisi näyttää paremmalta eikä korkojen nousustakaan ole vielä huolta. Varovaisen sijoittajan vinkkelistä tässä voi tietysti myös piillä vaaransa. Kun markkinoille on hinnoiteltu yhdeksän hyvää ja kymmenen kaunista, niin voiko markkinoille enää tulla mitään niin merkittävää uutta informaatiota, joka antaisi aihetta yhä korkeampiin kursseihin?