Sijoittajakirje helmikuu 2019

Share on twitter
Share on facebook
Share on google
Share on email

OSAKKEISSA TUOTTOTOIVEITA – HELMIKUU 2019

Siinä missä viime vuosi päättyi osakemarkkinoilla synkkiin tunnelmiin, tuntuu uusi vuosi käynnistyneen toivon viriämisellä. Markkinoilla on laajalti toistettu joulukuun olleen yksi synkimmistä pörssikuukausista miesmuistiin. Laskua selitti pelko talouden ajautumisesta taantumaan pikavauhtia. Vuoden vaihduttua markkinat rauhoittuivat huomattavasti ja suhtautuminen tulevaan muuttui maltillisemmaksi. Talousnäkymät eivät sinänsä ole parantuneet, mutta pelko pikaisesta taantumasta näyttäisi hellittäneen. Synkän joulukuun vastapainoksi tammikuusta tulikin osakemarkkinoille yksi parhaista.

Onko näkymissä sitten ilmennyt jotain käännettä, mikä selittäisi pörssimarkkinoiden tunnelmamuutoksen? Ei oikeastaan. Talousnäkymät ennakoivat yhä edelleen hitaamman kasvun aikoja eikä pelätty taantumakaan kovin kaukana vaani. Esimerkiksi Saksassa teollisuuden tuotannon kasvu painui jo pakkaselle ja suunta on alaspäin laajalti maailmassa. Viime vuoden loppuun verrattuna ainoat positiiviset muutokset talousluvuissa lienevät niitä, jotka ennakoivat laskun kulmakertoimen hieman loiventuneen. Myöskään markkinoille jännitystä aiheuttaneet riskitekijät eivät ole poistuneet. Kauppasota, Brexit, Italian velkakriisi jne. ovat yhä voimissaan.

Se, missä markkinoiden toiveet sen sijaan ovat virinneet, ovat tuotto-odotukset. Viime vuoden lopun kurssilaskun jäljiltä osakkeiden hinnoittelu halpeni jo siinä määrin, että sijoittajan tuottonäkymät kohosivat korkeammalle kuin vuosikausiin. Näin kävi, vaikka pörssiyhtiöiden tulosodotukset ovat samaan aikaan hiipuneet. Keskiverto pörssiyhtiö tarjoaa nyt houkuttelevaa tuottoa vaikka tuloskehitys tulevaisuudessa jäisi vaatimattomaksikin. Myös riskipitoisemmissa korkosijoituksissa tuottotasot kohosivat pitkästä aikaa kiinnostaville tasoille. Samalla käsitys yleisen korkotason pysymisestä matalana vahvistui ja niinpä markkinoiden riskinottohalukkuus tammikuussa selvästi parani.

SIJOITUSMARKKINATUOTTOJA – 31.1.2019
OSAKKEET 1kk vuoden alusta 1 vuosi 3 vuotta p.a. 5 vuotta p.a. 10 vuotta p.a
Maailma kaikki 7,5% 7,5% 0,4% 9,5% 10,2% 12,5%
Kehittyneet maat 7,4% 7,4% 1,5% 9,1% 10,5% 12,7%
Suomi 8,2% 8,2% 1,0% 8,6% 10,5% 11,1%
Eurooppa 6,2% 6,2% -6,5% 4,6% 4,8% 9,3%
USA 7,8% 7,8% 5,5% 11,2% 13,8% 15,6%
Japani 4,3% 4,3% -0,1% 9,6% 11,0% 11,2%
Kehittyvät maat 8,3% 8,3% -6,9% 12,7% 8,2% 10,9%
VALTIONLAINAT 1kk vuoden alusta 1 vuosi 3 vuotta p.a. 5 vuotta p.a. 10 vuotta p.a
Maailma 1,1% 1,1% 7,6% 0,8% 4,4% 3,9%
Eurooppa 1,6% 1,6% 3,6% 1,7% 5,2% 5,8%
USA 0,5% 0,5% 12,1% -1,8% 5,8% 4,2%
Kehittyvät maat 3,7% 3,7% 6,4% 4,0% 8,6% 9,3%
YRITYSLAINAT 1kk vuoden alusta 1 vuosi 3 vuotta p.a. 5 vuotta p.a. 10 vuotta p.a
Eurooppa 1,5% 1,5% 1,0% 1,7% 2,2% 4,3%
USA 0,2% 1,2% 10,9% 0,8% 6,5% 5,9%
Kehittyvät maat 2,5% 2,5% 9,8% 5,3% 8,2% 9,8%
RISKILAINAT 1kk vuoden alusta 1 vuosi 3 vuotta p.a. 5 vuotta p.a. 10 vuotta p.a
Eurooppa 2,1% 2,1% -1,5% 4,1% 2,9% 9,4%
USA 4,2% 4,2% 10,5% 5,5% 7,0% 9,3%
Kehittyvät maat 3,5% 3,5% 9,1% 7,4% 9,5% 12,9%

SIJOITUSMARKKINOIDEN PUNTAROINTIA:

Pörssinäkymät. Tammikuussa maailman pörssikurssit kuta kuinkin toipuivat edeltäneen joulukuun jyrkästä pudotuksesta. Elpyminen oli yllättävänkin jyrkkää ottaen huomioon heikon uutisvirran niin taloudesta kuin pörssiyhtiöiden tuloskehityksestäkin. Tammikuussa ei tapahtunut mitään sellaista muutosta näkymissä, jonka perusteella suuremmalle tunnelmamuutokselle olisi aihetta. Lyhytaikaisten markkinamuutosten selittely on parhaimmillaankin luonteeltaan lähinnä valistunutta arvailua, mutta tammikuun iloista kurssinousua selittänee parhaiten se, että joulukuun synkistely meni ylilyönnin puolelle. Talous ei sittenkään ole välittömässä taantumavaarassa ainakaan globaalilla tasolla eivätkä pörssiyhtiöiden tuloksetkaan äkillisesti romahda.

Missä osakemarkkinoilla sitten mennään? Ympäröivä suhdannetilanne maailmalla on edelleen heikkenevä. Vahva noususuhdanne saavutti huippunsa viime vuonna ja parhaillaan ollaan hidastuvan kasvun vaiheessa. Seuraavaksi edessä on matalasuhdanne, ehkä taantumakin, ja niinpä on ymmärrettävää, että osakemarkkinoiden tulevaisuudenodotukset ovat entistä varovaisempia. Markkinoilla pörssiyhtiöitä koskevat tulosennusteet ovat ropisseet alas ja tälle vuodelle tulosten kasvuodotukset ovat likipitäen haihtuneet ilmaan. Niin Euroopassa kuin Amerikassakin tuloskasvun odotetaan nyt olevan hyvin vaatimatonta 0-3 %:n luokkaa ainakin alkuvuoden osalta. Eikä ennusteiden tarvitse paljoakaan heiketä, jotta tuloskehitys taittuu miinusmerkkiseksi.

Onko osakemarkkinoilla sitten syytä positiivisille odotuksille? Ehkä kuitenkin. Hyvä puoli osakkeissa tällä hetkellä on, että osakkeiden hinnoittelu on varsin kohtuullista. Yhtiöiden ei tarvitse tuloksiaan hetimiten nykytasoltaan parantaa, jotta sijoittajat saavat sijoituksilleen kelpo tuoton. Ja pidemmän päälle pörssiyhtiöiden tulokset tuppaavat paranemaan vaikka matkan varrelle osuukin heikompia suhdanteita. Suorastaan houkutteleviksi osakesijoitukset paljastuvat, jos niitä verrataan vaihtoehtoisiin korkosijoituksiin. Nykyisellä tulostasolla pörssiosakkeet tarjoavat tuottoa, joka on historiallisesti vertaillen selvästi totuttua korkeampaa suhteessa kilpailevaan korkotuottoon.

Lyhyellä tähtäyksellä osakemarkkinanäkymiin vaikuttaa yksi asia ylitse muiden, kauppasota. Trumpin hallinto on asettanut Kiinan kanssa käytävien kauppaneuvottelujen takarajaksi maaliskuun alun ja ellei sopua synny, korotetut 25 %:n tullit uhataan asettaa valtaosalle Kiinan viennistä Yhdysvaltoihin. Markkinoille kauppasodan kärjistyminen merkitsee merkittävää uhkaa. Kiinan oma talouskehitys tuntuu olevan veitsenterällä ja heijastusvaikutukset koko globaaliin talouteen olisivat tuntuvia. Tällä hetkellä markkinoilla elätellään toiveita, että kauppaneuvotteluissa saadaan aikaiseksi edes laiha sopu ja sen myötä talousnäkymät olisivat vakaampia.

Suhdannekuva. Viime vuoden aikana ja erityisesti vuoden lopussa synkentyneet talouden kasvunäkymät eivät ole piristyneet tammikuussakaan. Suhdannebarometrit ovat jatkaneet vajoamistaan ennakoiden aiempaa hitaampaa kasvua kaikkialla maailmassa. Osin Euroopassa ja Kiinassa elinkeinoelämän suhdannemittaukset ennakoivat jo tuotannon supistumista. Italiassa koko talouskasvu valahti pakkaselle. Vain Yhdysvalloissa ennakoivat mittarit ovat vielä selvästi plussalla, mutta sielläkin mittareiden suunta kääntyi selvään laskuun. Niinpä odotukset koko maailman talouskasvusta ovat alentuneet.

Sijoitusmarkkinoiden näkökulmasta kuumin kysymys suhdanteista on se, kuinka syvälle hidastuva kehitys talouden painaa? Ja viitteitä vastaukseen kannattaa hakea Kiinan ja Yhdysvaltain välisen kauppasodan ympäriltä. Jos kauppasodassa päästään liennytysvaiheeseen, on koko globaalilla taloudella hyvä mahdollisuus vähintäänkin vakaaseen kasvuun, ehkä piristymiseenkin. Merkittävä uhkakuva ja tunnelmajarru poistuisi. Jos taas kauppasota kärjistyy uusiin ulottuvuuksiin, jatkuu tunnelmien synkkeneminen edelleen. Taantuman riski näyttäisikin olevan kiteytetysti kiinni kauppasodasta.

Vakaan kehityksen puolesta puhuvat länsimaiden kuluttajien vahva luottamus ja erinomainen työllisyystilanne. Kulutuskysynnän voi odottaa jatkuvan vakaana. Lisätukea vakaalle kehitykselle saadaan myös matalasta korkotasosta. Suhdannenäkymien heikennyttyä korkotason lisäksi odotetaan pysyvän matalana.

Korkomarkkinat. Yhdessä osakemarkkinoiden laskun kanssa viime vuoden lopulla laskivat myös riskillisempien joukkovelkakirjojen hinnat. Korot yrityslainoissa ja eritoten korkeamman riskin lainoissa nousivat selvästi. Ja osakemarkkinoiden tapaan myös yrityslainat elpyivät osittain tammikuussa. Valtiolainoissa puolestaan korkotaso kääntyi laskuun joulukuussa ja lasku on jatkunut. Käänne selittyy suhdannenäkymien heikkenemisellä ja etenkin keskuspankkien reagoinnilla heikompiin näkymiin.

Euroopan keskuspankki arvioi tammikuussa kasvun heikentyneen ja erilaisten uhkakuvien kasvaneen. Viestistä saattoi päätellä, että keskuspankin koronnostohaaveet on toistaiseksi unohdettu. EKP on myös vihjaillut mahdollisilla tukitoimilla eurooppalaisen talouden luottamuksen parantamiseksi ja odotukset kohdistuvat tällä erää pankeille suunnattavaan pitkäaikaiseen rahoitukseen. Yhdysvalloissa keskuspankki on edelleen pehmentänyt arvioitaan tulevasta korkopolitiikasta eikä markkinoilla odoteta enää uusia koronkiristyksiä. Lisäksi Fed vihjaili tarkistavansa aiempaa taseensa pienentämiseen tähtäävää politiikkaa, mikä käytännössä tarkoittaa löysempää rahapolitiikkaa.

Sijoitusmarkkinoiden näkökulmasta keskuspankkien suunnanmuutos korkopolitiikassa on tervetullutta. Nyt tiedetään, ettei korkojen nousu uhkaa näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa. Myöskään inflaatio ei odotuksista huolimatta ole kohonnut. Sijoittajan kannalta tämä merkitsee matalien korkotuottojen ajan jatkumista, mutta osakemarkkinoille matala ja vakaa korkonäkymä antaa vahvasti tukea.

 

INDEKSISIJOITTAJAN POHDINTAA SIJOITUSMARKKINOISTA

Markkinoiden ja talouden isosta kuvasta tunnutaan maailmalla olevan jopa yllättävän yksimielisiä. Talouskasvu hidastuu ja edessä on matalamman kasvun jakso. Taantumakin saattaa eri talouksiin tarttua, mutta mitään ’normaalista’ suhdannekierrosta poikkeavaa ei ennakoida. Lyhyellä tähtäyksellä Kiinan ja Yhdysvaltain välinen kauppasota muodostaa merkittävimmän uhkakuvan, joskin yleisen uskomuksen mukaan pahimpien skenaarioiden arvioidaan olevan molemmille osapuolille liian kalliita ja siksi jonkinlaista laihaa sopua odotetaan.

Miten sitten sijoitusmarkkinoihin tulisi suhtautua? Riskisijoittajalle markkinat näyttävät tarjoavan kelpotuottoa. Osakkeiden hinnoittelu on kohtuullista ja pörssiyhtiöt tekevät edelleen vahvaa tulosta sijoittajille. Myös korkeamman riskin yrityslainat tarjoavat parempaa tuottoa sijoittajille kuin vielä vähän aikaa sitten. Sen sijaan matalariskisten valtiolainojen ja vakaimpien yrityslainojen tuottotasot ovat matalalla. Niinpä riskiotosta on markkinoilla luvassa hyvää tuottoa.

Kiinnostuitko?

Jätä yhteydenottopyyntö niin keskustellaan miten voimme olla avuksi.