Sijoittajakirje Heinäkuu 2018
KASVUA KAUPPASODAN VARJOSSA – HEINÄKUU 2018
Kurssinousu maailman osakemarkkinoilla taittui kesäkuun puolessa välissä. Markkinoiden varovaisuutta on selitetty kauppasodan kiihtymisellä. Trumpin hallinnon aloittaman usean rintaman kauppasodan pelätään latistavan yritysten uskoa tulevaan, mikä puolestaan painaa investointihalut alamaihin. Toistaiseksi luottamuksen rapautumisesta ei ole saatu erityisen huolestuttavia merkkejä ja yrityksetkin suhtautuvat tulevaisuuteen edelleen varsin toiveikkaasti. Myös kuluttajien mielialat ovat pysyneet korkealla ja niinpä talouskasvun odotetaan pysyvän voimissaan.
Pintaa raaputtamalla talouslukujen taustalta voidaan kuitenkin tulkita suhdannenäkymien heikkenevän. Eurooppalaisen teollisuuden luottamusbarometrit ovat keväänkin aikaan laskeneet, vaikka talvikuukausien notkahduksen ennakoitiin jäävän tilapäiseksi. Myös Kiinassa yritysten luottamus heikkeni alkukesästä. Näiden varovaisempien luottamuslukemien voidaan tulkita heijastelevan kauppasodan aiheuttamaa hermostuneisuutta. Mikäli yritysten luottamus loppukesän aikana edelleen rapautuu, tullaan markkinoilla myös tulkitsemaan mahdollista talouskasvun hiipumisen vaaraa kriittisemmin.
Korkomarkkinoilla hermoilu kauppasodan suhteen näkyy pitkien saksalaisten ja amerikkalaisten valtiolainakorkojen laskuna sekä toisaalta yrityslainakorkojen nousuna. Huomionarvoista on, että valtiolainojen pitkät korot eivät ole nousseet edes keskuspankkien rahapolitiikan kiristymistä ennakoiden. Yhdysvalloissa keskuspankki ilmoitti jatkavansa ohjauskorkojensa nostoa loppuvuoden aikana ja Euroopassa puolestaan keskuspankki vahvisti lopettavansa määrällisen elvytyksen eli joukkolainojen osto-ohjelmansa ensi talvena.
| SIJOITUSMARKKINATUOTTOJA | ||||||
| 30.06.2018 | ||||||
|
| ||||||
| OSAKKEET | 1 kk | vuoden alusta | 1 vuosi | 3 vuotta p.a. | 5 vuotta p.a. | 10 vuotta p.a. |
| Maailma kaikki | -0,6% | 2,4% | 8,2% | 6,5% | 11,8% | 9,0% |
| Kehittyneet maat | -0,1% | 3,3% | 8,5% | 6,8% | 12,3% | 9,5% |
| Suomi | -1,2% | 9,6% | 8,7% | 10,9% | 15,9% | 6,1% |
| Eurooppa | -0,7% | -0,5% | 2,8% | 2,6% | 8,5% | 5,5% |
| USA | 0,6% | 5,5% | 11,2% | 9,3% | 15,2% | 12,8% |
| Japani | -1,3% | 3,5% | 12,5% | 7,1% | 12,2% | 9,9% |
| Kehittyvät maat | -4,2% | -4,0% | 5,7% | 4,0% | 7,3% | 5,4% |
|
| ||||||
| VALTIONLAINAT | 1 kk | vuoden alusta | 1 vuosi | 3 vuotta p.a. | 5 vuotta p.a. | 10 vuotta p.a. |
| Maailma | -0,4% | 1,8% | -0,6% | 1,6% | 3,7% | 6,1% |
| Eurooppa | 0,9% | 1,1% | 2,9% | 3,5% | 6,0% | 6,5% |
| USA | -0,2% | -0,2% | -4,9% | -1,0% | 3,9% | 7,1% |
| Kehittyvät maat | -1,4% | -3,4% | -4,2% | 2,7% | 6,8% | 9,5% |
|
| ||||||
| YRITYSLAINAT | 1 kk | vuoden alusta | 1 vuosi | 3 vuotta p.a. | 5 vuotta p.a. | 10 vuotta p.a. |
| Eurooppa | 0,1% | -0,7% | 0,8% | 2,1% | 2,6% | 4,7% |
| USA | -0,5% | 0,5% | -2,8% | 0,9% | 5,3% | 7,4% |
| Kehittyvät maat | -0,3% | -0,5% | -2,1% | 2,6% | 6,7% | 9,6% |
|
| ||||||
| RISKILAINAT | 1 kk | vuoden alusta | 1 vuosi | 3 vuotta p.a. | 5 vuotta p.a. | 10 vuotta p.a. |
| Eurooppa | -0,4% | -1,6% | 0,2% | 3,2% | 4,3% | 6,2% |
| USA | 0,3% | 2,9% | -0,6% | 2,4% | 6,7% | 9,4% |
| Kehittyvät maat | -1,2% | -1,1% | -3,1% | 4,5% | 7,9% | 10,5% |
SIJOITUSMARKKINOIDEN PUNTAROINTIA:
Pörssinäkymät. Loppukesän osakemarkkinatunnelman kannalta tärkeintä on tuloskauden anti. Markkinoilla odotetaan pörssiyhtiöiden tulosten parantuneen päättyneellä toisella vuosineljänneksellä, mutta odotukset Atlantin vastarannoilla ovat kovasti erilaiset. Amerikkalaisten pörssiyhtiöiden tulosten ennakoidaan parantuneen 20 % viime vuoden vastaavasta ajasta, kun taas eurooppalaisten pörssiyhtiöiden arvioidaan kykenevän niukin naukin viime vuotta parempaan vajaan 3 %:n kasvullaan. Yhdysvalloissa talouskasvu on jatkunut vakaana ja yritysten luottamus on kevätkuukausina jopa selvästi vahvistunut. Euroopassa sen sijaan tulevaisuudennäkymät ovat hiipuneet ja talousluvutkin ovat olleet lähes kauttaaltaan ennakoitua heikompia.
Kehittyvillä markkinoilla pörssiyhtiöiden tuloskasvun odotetaan olleen vankkaa vajaan 15 %:n tulosparannuksella. Näillä markkinoilla näytetään kuitenkin hermoilevan enemmän tulevasta tuloskehityksestä ja kauppasodan heijastusvaikutuksista. Myös dollarin vahvistuminen nähdään negatiivisena, koska monilla kehittyvillä mailla on valuuttamääräistä velkaa, minkä kustannukset kasvavat dollarin kallistuessa.
Toteutuvia tuloksia tärkeämpää on jälleen tulevan tuloskehityksen ennakointi yritysten antamien arvioiden pohjalta. Amerikkalaiset pörssiyhtiöt ovat onnistuneet ylittämään markkinoiden tulosennusteet reippaalla marginaalilla jo useamman vuosineljänneksen ajan. Eurooppalaiset tulokset sen sijaan olivat alkuvuoden osalta selvä pettymys. Wall Streetillä onkin nostettu tulosennusteita kevään mittaan, kun taas Euroopassa odotukset ovat suorastaan romahtaneet. Tällä hetkellä markkinoilla kuitenkin ennakoidaan, että myös eurooppalaisten pörssiyhtiöiden tuloskasvu kiihtyisi loppuvuonna kaksinumeroisiin prosenttilukuihin ja siihen tarvitaan myös yritysten itsensä antamaa vakuutusta.
Suhdannekuva. Amerikkalaistalous on kevään aikana vahvistunut entisestään ennakoivien talousmittareiden valossa. Yritysten ja erityisesti teollisuuden luottamusindeksit ovat kohonneet jälleen ja hipovat taas huippusuhdanteiden tasoa. Kuluttajien luottamus on pysynyt vahvana huippuhyvän työllisyystilanteen oloissa. Alkuvuonna toteutettu yritysveroalennus varmasti osaltaan parantaa tunnelmaa eivätkä kauppasotauutiset näytä amerikkalaisia yrityksiä ainakaan vielä laajemmin huolettavan. Euroopassa yritysten luottamus on pysynyt kohtalaisen korkeana, mutta kuukausi kuukaudelta hieman aiempaa varovaisempana. Kuluttajien luottamus on Euroopassakin vahvaa.
Muualla maailmassa tunnelmat ailahtelevat enemmän. Japanissa yritysten luottamus on kevään aikana vahvistunut ja näkymät näyttävät valoisilta. Kiinassa sen sijaan teollisuuden odotukset hiipuivat kesäkuussa ja tätä selitettiin kauppasodalla. Turkki rämpii yhä syvemmällä taloussotkuissaan, Brasiliassa poliittinen myllerrys latisti yritystenkin odotukset laskuvoittoisiksi ja Argentiinassa käytiin jälleen kolkuttelemassa velkakriisin ovea.
Kuinka sitten suhdanteiden voi odottaa kehittyvän loppuvuoden aikana? Yhdysvalloissa kasvu jatkuu vahvana, sen verran vakuuttavia ennakoivat mittarit ovat. Euroopassa sen sijaan päästäneen parhaimmillaankin vakaaseen kasvuun jota uhkaavat luottamuksen rapautuminen kauppasodan ja eurooppalaisten omien poliittisten kriisien myötä. Kehittyville talouksille epävarmuuden lisääntyminen iskee voimakkaimmin ja kasvun voi odottaa loppuvuoden aikana hidastuvan. Näyttää siis vahvasti siltä, että noususuhdanteen jatko on vahvasti kiinni amerikkalaisesta vetoavusta ja juuri sille asetetaan nyt esteitä tullien kautta. Jos ja kun myös amerikkalainen huippusuhdanne rauhoittuu, aletaan markkinoilla varmastikin jo ennakoimaan matalamman kasvun suhdannekäännettä.
Korkomarkkinat. Mahdollista suhdannekäännettä ennakoiden markkinoilla seurataan tarkasti korkojen kehitystä. Erityisesti korkokäyrän eli pitkien ja lyhyiden valtiolainakorkojen suhdetta tarkkaillaan. Historiasta tiedämme, että pitkien korkojen laskiessa lyhyitä korkoja alemmas, on se toiminut lähes takuuvarmana merkkinä lähestyvästä taantumasta. Korkomarkkinat ovat siis onnistuneet hinnoittelemaan tulevat laskusuhdanteet. Ja juuri nyt amerikkalaisilla korkomarkkinoilla ollaan hyvin lähellä tällaista tilannetta. Keskuspankin kiristettyä ohjauskorkojaan ovat lyhyemmät korot nousseet, mutta pidemmän juoksuajan korot ovat pysyneet maltillisina. Ja keskuspankki on luvannut nostaa omia korkojaan lisää loppuvuoden aikana.
Euroopassa korkokäyrä on muodoltaan amerikkalaista ’turvallisempi’. Pitkät korot ovat selvästi lyhyitä korkeampia, mutta täällä ongelmana onkin se, että lyhyet korot ovat edelleen miinusmerkkisiä. Tämä taas kertoo sen, että Euroopassa ei kymmenen vuoden jälkeenkään ole korkomarkkinoilla päästy finanssikriisiä edeltävään normaalimpaan ympäristöön. EKP:n ilmoitus setelielvytyksen eli joukkolainojen osto-ohjelman lopettamisesta ei sekään saanut korkoja nousuun. Tämä kertoo melkoisesta markkinoiden epäuskosta eurooppalaista talouskasvua kohtaan. EKP:n ilmoituksella näyttää kuitenkin olleen korkoja nostava vaikutus yrityslainoissa sekä Italian valtiolainoissa. Keskuspankin ostojen vähentämisen epäillään markkinoilla johtavan kysynnän hiipumiseen näille korkeamman riskin korkopapereille.
INDEKSISIJOITTAJAN POHDINTAA SIJOITUSMARKKINOISTA
Alkuvuoden uutisaiheet huomioiden sijoitusmarkkinoiden kehitys on ollut vähintäänkin kohtuullista. Huoli korkojen noususta, kauppasota tai Italian kriisi eivät onnistuneet romuttamaan taloussuhdanteita, vaikka pientä varovaisuutta lieneekin ilmennyt. Keskuspankkien kiristyvä rahapolitiikkakaan ei näytä markkinoita hermostuttaneen. Ei ainakaan vielä. Kuinka paljon negatiivisia uutisia tarvitaankaan, jotta talousnäkymät toden teolla heikkenisivät?
Selvää on, että alkuvuoden kehitys on amerikkalaisilla markkinoilla ollut odotuksia vahvempaa ja Euroopassa taasen selvästi heikompaa. Pörsseissä kurssit ovat ensimmäisellä vuosipuoliskolla polkeneet pitkälti paikoillaan Atlantin molemmin puolin ja kehittyvillä markkinoilla laskeneet. Jatkon kannalta tärkeintä on yritysten omien näkymien pysyminen vahvoina. Tuloskasvu on amerikkalaisilla pörssiyhtiöillä huippuluokkaa ja sille tarvitaan markkinoilla edelleen jatkoa. Euroopassakin tulee jälleen päästä kasvuun käsiksi. Sijoittajan kannalta pörssiosakkeiden tarjoilemat tuotto-odotukset eivät näytäkään ollenkaan hullummilta tällä hetkellä. Suhteessa odotettuun tulostasoonsa ovat pörssiosakkeet nyt kohtuullisen maltillisesti hinnoiteltuja.
Korkomarkkinoilla muutokset tuotto-odotuksissa ovat pysyneet varsin pieninä. Yrityslainojen kohonnut tuottotaso tarjoaa hieman aiempaa parempaa näkymää sijoittajille ja eniten tuottotaso on noussut korkeamman riskin yrityslainoissa. Yhdysvalloissa odotetaan vielä keskuspankin koronnostoja, mutta puheet markkinoilla ovat kääntyneet koronnostosyklin päättymisellä arvuutteluun. Euroopassa korkojen nousu saattaa jäädä lässähdykseksi. Talouskasvu saattaa vanhalla mantereella jäädä vaisummaksi ja Italian kaltaiset velkakriisien uhat estävät aggressiivisemman korkopolitiikan.
