Pidemmällä sihdillä

Kuluneen syksyn aikana sijoitusmarkkinoilla nähtiin vaihteeksi hieman nopeampia liikkeitä. Osakemarkkinoilla kurssit putosivat hetkellisesti varsin jyrkässä kulmassa ja markkinoiden heiluntaa mittaavat volatiliteettimittarit pomppasivat reippaasti. Mediassa kurssien heilahdusta seliteltiin lukuisilla eri tekijöillä. Talouden mittarit näyttivät ennakoitua heikommilta, levottomuudet maailmassa saivat sijoittajat hermoilemaan ja myös ebola nähtiin uhkana markkinoiden näkymille. Pehmeämpiä selityksiä kurssiheilahduksille etsittiin lokakuun historiallisesti vaarallisesta ajasta markkinoille. Yhtä kaikki, mitään yhtä selitystä nopeille kurssiliikkeille ei ole olemassa.

Lokakuun edetessä kohti loppuaan sijoitusmarkkinoiden tunnelmat tuntuvat jälleen rauhoittuneen ja kääntyneen positiivisemmiksi. Yritysten kertomat tulokset ovat maailmalla olleet odotuksiin nähden varsin hyviä ja mikä tärkeintä, tulokset ovat olleet selvässä kasvussa. Myös talousuutiset ovat olleet hieman parempia. Ovatko odotukset siis markkinoilla ja sijoittajilla hetkessä parantuneet? Ei varsinaisesti. Se, mitä syksyn kurssiheilahduksista on opittavissa, on että tällaiset liikkeet eivät ole selitettävissä millään yksittäisillä tapahtumilla tai muuttujilla. Vielä vähemmän tällaiset liikkeet ovat kenenkään ennakoitavissa tai ajoitettavissa.

Sijoittajan kannattaakin pitää pää kylmänä ja tukeutua aiempaan sijoitussuunnitelmaansa markkinahermoilun sijaan. Kurssiheilunnan vilkkaimpina päivinä pidin Evlin analyytikon Valtteri Ahtin kommentteja erinomaisen oikeaan osuneina. Kysyttäessä, mitä sijoittajan tulisi nyt tehdä, Ahti vastasi, ettei yhtään mitään. Sijoittajan kannattaa varmistaa, että oman salkun tuotto-odotus ja riskitaso vastaavat omia tavoitteita. Markkinoilla ei tuotto-odotuksissa ole tapahtunut edelleenkään mitään olennaista muutosta. Salkku rakennetaan yleensä tavoittelemaan tuottoa pitkällä sihdillä ja siihen sopivat äärimmäisen huonosti lyhyen tähtäyksen kurssiheilunnan aiheuttaman tunnelman johdosta tehtävät nopeat liikkeet.

Pitkällä sihdillä, ja tarkoita tällä ainakin viiden vuoden horisonttia, maailman ei liene syytä olettaa muuttuvan yhtään huonommaksi paikaksi sijoittajille kuin mitä se on tälläkään hetkellä. Maailmantalous, saatikka Euroopan talous, eivät ole olleet mitenkään vahvassa vedossa viime aikoina. Jos ja kun talous edes pysyy nykyisellä vaatimattomalla kasvu-urallaan seuraavat viisi vuotta, on osakemarkkinoilla odotettavissa varsin mukavia aikoja. Yhtiöt kykenevät nykyoloissakin tuottamaan kilpailukykyistä tuottoa osakkeenomistajilleen eivätkä osakekurssit ole millään tavalla korkealla tasolla. Huonossakin skenaariossa osakesijoittaminen on tuotto-odotusten valossa houkuttelevaa.

Parhaassa skenaariossa osakemarkkinoilla voi olla edessään todella hyviä aikoja tästä eteenpäin. Yritysten tulosten kasvu kiihtyy huomattavasti, mikäli maailmantalous elpyy aiemmalle trendikasvulleen. Samaan aikaan osakesijoitusten vaihtoehtona olevien korkosijoitusten tuotto-odotukset ovat vääjäämättä äärimmäisen matalia. Kaiken lisäksi sijoitusmarkkinoilla on vielä näkemättä sijoittajien yltiöoptimismi, mikä ainakin historiallisesti näyttää toistuneen. Voidaan jopa perustellusti väittää, että osakkeilla on mahdollisuus poikkeuksellisen koviin kurssinousuihin lähivuosina.

Onko sitten mahdollista ajatella skenaariota, missä osakkeiden tuotto-odotukset pitkällä sihdillä olisivat muita sijoitusluokkia alemmat. Totta kai. Tämä tosin edellyttää sitä, että yritysten nykyinen tulostaso olennaisesti heikkenisi ja/tai korkotaso äkillisesti nousisi. Tämä puolestaan toteutuu vain, jos talous maailmantasolla ajautuu selvästi nykyistä huonompaan tilaan. Olettaisin, että jonkinmoinen finanssikriisin mittaluokkaa oleva järistys tarvittaisiin. Sen todennäköisyys ei ole nolla, mutta pidän sitä kuitenkin alhaisena. Esimerkkinä olkoon vaikka meneillään oleva ebola- keskustelu. Riski on, mutta niin oli lintuinfluenssakin.

Kaiken kaikkiaan sijoittaja, ja aivan erityisesti indeksisijoittaja, ei ole kuluneen syksyn aikana kohdannut mitään sellaista muutosta markkinoilla, mikä pakottaisi tarkastelemaan aiempia tuotto-odotuksia tai riskitasoa kriittisesti. Ja tämänkin lyhyen kurssiheilahtelun aikana olemme jälleen saaneet nähdä, kuinka aktiiviseen markkina-arvailuun uskovat sijoittajat ovat ennättäneet poukkoilla mikä mihinkin suuntaan. Ja lopputuloksena on jälleen käynyt niin, että indeksisijoittaja on onnistunut tuotoissaan selvästi paremmin kuin aktiivinen kilpailijansa. Näin ainakin, jos suomalaisia aktiivisesti hoidettuja varainhoitosalkkuja pitää mittatikkuna.

Hauskaa loppusyksyä toivottaen!

Esko Immonen
toimitusjohtaja
IndexHelsinki