Osakepoiminta on hakuammuntaa
Osakepoiminta on hakuammuntaa
Saunalahti, Neste, JOT Automation, Metso, Satama Interactive, Nokian Renkaat, Glaston, KONE, Tecnotree, Outokumpu… tätä listaa voisi jatkaa vaikka kuinka pitkään. Olen omistanut 2000-luvulla yli 50 suomalaisen pörssiyhtiön osaketta. Lyhyimmillään sijoitusaika on ollut muutamia päiviä, pisimmällään useamman vuoden. Olenko sitten pärjännyt sijoittajana? Parhaiten se olisi onnistunut vertaamalla oman salkun tuottoa markkinoiden keskimääräiseen tuottoon eli vertailuindeksiin (esim OMX Helsinki -indeksiin). En kuitenkaan koskaan tehnyt niin, koska en uskaltanut. En uskaltanut kohdata omaa menestystäni tai epäonnistumistani. On helpompaa vain muistella niitä onnistuneita sijoituksia ja unohtaa ne lukemattomat epäonnistumiset.
Miksi sitten sijoitin yksittäisiin osakkeisiin? Uskoin voittavani keskimääräisen markkinatuoton. Olinhan opiskellut rahoitusta Kauppakorkeakoulussa, ollut töissä analyytikkona ja seurasin markkinoita säännöllisesti. Kyllähän silloin osaa poimia ne voittajaosakkeet. Vai osaako? Valitettavasti en osannut, joskus osuin tuurilla oikeaan. Edes tämän päivän ammattilaiset, Suomi-osakerahastojen hoitajat eivät ole onnistuneet tässä. Viiden vuoden tuotolla mitattuna yksikään salkunhoitaja ei ole saavuttanut markkinatuottoa tai Suomi-indeksirahaston tuottoa.
Hallitus on tehnyt päätöksen uudesta osakesäästötilistä, joka otetaan käyttöön vuoden 2020 alussa. On hieno asia, että suomalaisia kannustetaan pitkäjänteiseen sijoittamiseen ja ennen kaikkea, että osakesäästämistä tuetaan verotehokkaalla ratkaisulla, jossa osinkoja ja myyntivoittoja ei verota sijoitusaikana.
Sijoittajalla on kaksi asiaa, joihin hän voi itse vaikuttaa: sijoittamisen kustannukset ja hajautus. Suomessa on tällä hetkellä yli 800 000 yksityishenkilöä, jotka omistavat pörssiosakkeita ja he omistavat keskimäärin kolmea osaketta. Tällöin salkun hajautus on hyvin pientä ja siten myös riski yksittäisen yrityksen osalta on huomattava. Toivottavasti pankit ja muut palveluntarjoajat pystyvät tarjoamaan aidosti kustannustehokkaita osakesäästötilejä, jotta verohyöty ei valuisi korkeina kustannuksina palveluntarjoajien taskuun, kuten tällä hetkellä on tapahtunut sijoitusvakuutusten osalta.
Suomalaisen osakesäästämisen kulttuuri on vielä hyvin nuorta ja osakesäästötili on yksi hyvä lisä kannustamaan pitkäjänteiseen säästämiseen. Mistä sitten sijoittaja saa apua ja tietoa sijoittamiseen? Kouluissa ja oppilaitoksissa ei opeteta kovinkaan paljon oman talouden hallintaa. Index Varainhoidolla on OKKA-säätiön kanssa stipendi, joka on ollut tarkoitus kohdentaa talousasioiden ymmärryksen lisäämiseen kouluissa ja oppilaitoksissa. Valitettavasti stipendiin ei tullut viime keväänä yhtäkään hakemusta. Ehkäpä talousasioiden ymmärrys on jo huipputasoa tämän päivän koululaisilla? Pankit ovat perinteisesti toimineet asiakkaan kumppanina sijoitusasioissa, mutta todellisuudessa ne toimivat ensisijaisesti tuotemyyntiorganisaatioina tarjoten omia rahastoja. Tästä on asiakaslähtöisyys kaukana. Onneksi netin kautta saa tänä päivänä laajasti puolueetonta tietoa sijoittamiseen ja säästämiseen liittyvistä asioista. Onkin ihailtavaa huomata, miten nuoret aikuiset osaavat hakea tietoa ja keskustella avoimesti näistä asioista.
Mitä osakkeita sitten kannattaa ostaa osakesäästötilille? Yksittäisten osakkeiden ostaminen on hakuammuntaa ja vain tuurilla voi osua oikeaan. Suosittelen, että omistukset hajautetaan mahdollisimman moneen osakkeeseen ja vertaillaan eri palveluntarjoajien kustannuksia. Mikäli sinulla ei ole aikaa ja kiinnostusta perehtyä suoraan osakesijoittamiseen, niin silloin indeksirahastot ovat oiva tapa saada laaja hajautus kustannus- ja verotehokkaasti. Tärkeintä on säästää pitkäjänteisesti ja suunnitelmallisesti.
– Petri Pohjanoksa
Kirjoittaja työskentelee Index Varainhoidolla varainhoitajana.
