Miten tunnistaa vastuullinen sijoituskohde?

  • Vastuullinen sijoittaminen on tullut jäädäkseen. Mutta miten vastuullisen sijoituskohteen tunnistaa ja osaa tehdä oikean sijoituspäätöksen?
  • Vastuullisessa yrityksessä on oltava ennen kaikkea hallinto kunnossa, ESG-näkökulmasta siis kirjain
  • Vastuullisuusammattilainen Kaisa Kurittu antaa neuvoja ja vinkkejä vastuullisten sijoituskohteiden arviointiin ja valintaan

Lokakuun webinaarissamme aiheenamme oli vastuullinen sijoittaminen ja vieraanamme vastuullisuusammattilainen Kaisa Kurittu. Kaisa on erikoistunut yritysten vastuullisuuskysymyksiin ja vastuulliseen sijoittamiseen. Keväällä 2021 Kaisa julkaisi kirjan “Sijoita rahasi vastuullisesti”. Kirjaan voit tutustua tarkemmin täällä.

Vastuullisuus on myös sijoittamisessa ollut muutaman vuoden ajan todellinen megatrendi, johon väistämättä jokainen sijoittaja törmää. Vastuullisuudesta on kuitenkin hyvin monenlaisia määritelmiä, neuvoja ja näkökulmia. Miten vastuullista sijoittamista sitten pitäisi tehdä ja miten erottaa vastuullinen sijoituskohde? 

Kaisan esityksessä saimme hyviä käytännön vinkkejä ja näkökulmia siihen, miten yksityissijoittaja voi aihetta lähestyä ja ratkoa.

Vastuullinen sijoittaminen on ennenkaikkea päätöksentekoa

Jotta voi sijoittaa vastuullisesti, olisi ensin ymmärrettävä, miten voi arvioida sijoituskohteen vastuullisuutta. Käytännössä vastuullinen toiminta on sellaista, jossa kannetaan vastuu toiminnan aiheuttamista vaikutuksista. Näistä kaikkein tärkeimpiä nykytilanteessa ovat: 

1. Ilmastonmuutos

2. Luonnon monimuotoisuuden katoaminen

3. Ihmisoikeudet

4. Yhdenvertaisuus

Lähes jokainen sijoittaja on varmastikin kuullut lyhenteen ESG. Ja ehkäpä myös tietää mitä kirjaimet tarkoittavat – eli E on yhtä kuin Environmental, S on social ja G on Governance. Sijoituskohteiden vastuullisuutta mitataan siis näillä kolmella termillä, käytännössä sitä, että miten yritys huomioi toiminnassaan ympäristö näkökulman, sosiaaliset eli inhimilliset yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja yhteiskunnalliset  näkökulmat sekä noudattaako yritys hyvää hallinto- ja johtamistapaa. 

Nämä näkökulmat huomioiden vastuullista sijoittamista voidaan tehdä monella tavalla, esimerkiksi teemasijoittamalla (sijoittaen tiettyyn teemaan, vaikkapa vastuullisesti tuotettuun ruokaan), tiettyjä kriteereitä suosien tai tiettyjen kriteerien kautta poissulkien sekä aktiivisen omistajuuden ja vaikuttamisen kautta. Käytännössä aktiivinen vaikuttaminen yrityksiin on vain isojen instituutioiden ja sijoittajien sekä salkunhoitajien keinovalikossa. Mitä voi yksittäinen sijoittaja sitten tehdä? Miten teen vaikkapa ESG-analyysin? 

Kaisan neuvoo aloittamaan koko prosessin henkilökohtaisella arvopohdinnalla: mitkä ovat minun arvoni,  ja mitä taasen en missään nimessä halua tukea tai suorastaan paheksun? Näiden asioiden miettiminen auttaa jo pitkälti määrittämään aiheet ja teemat, joissa en ainakaan halua olla mukana ja joita toisaalta taas haluan tukea ja viedä eteenpäin äänestämällä lompakollani. Joku voi esimerkiksi olla sitä mieltä, että tupakointi on terveydelle vaarallista ja muutenkin turhaa toimintaa – miksi sitten sijoittaisi kohteisiin, jotka edistävät tupakointia tai tuottavat siihen liittyviä tuotteita? Entäpä vaikka halpatuotanto ja ihmisoikeuksien polkeminen kolmansissa maissa? Tai onko teemoja, joiden uskon tulevaisuudessa vievän ihmiskuntaa eteenpäin – vaikkapa vihreä energia ja tekoäly? 

Arvojen pohdinta on tärkeää myös siksi, että vastuullisessa sijoittamisessa ei oikeastaan ole olemassa mitään ns. “valmista settiä”, joka sopii kaikille, vaan jokaisen on muodostettava omat kriteerinsä ja sijoitussalkkunsa niiden mukaisesti. Tärkeintä on, että omien sijoitusvalintojen kanssa on hyvä olla ja sijoitusten aiheuttamat vaikutukset eivät ole omien arvojen kanssa ristiriidassa.

Kun oma arvopohja on selvillä, voidaan Kaisan mukaan edetä kolmella eri tavalla, käyttäen joko yhtä tai usempaa eri  lähestymistapaa:

  1. Poissulkeminen
  2. Kerman kuorinta
  3. Teemasijoittaminen

Poissulkeminen tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että tekee listan itselleen kohteista tai teemoista, joissa ei ainakaan halua olla mukana. Tämä auttaa hahmottamaan, mitä jää jäljelle – mikä on se sijoitusavaruus, jossa haluan olla mukana ja johon haluan rahani kohdistaa? 

Kerman kuorinta puolestaan tarkoittaa jo eri sijoituskohteisiin tarkempaa tutustumista. Tässä apuna voi käyttää ilmaisia analyysityökaluja, kuten MSCI:n tarjoamaa ESG-mittaristoa tuhansille yrityksille tai Corporate Knights Global 100-listausta. Näiden listojen avulla voi löytää ne parhaat yritykset, joilla on ESG-asiat kunnossa ja jotka asiantuntijoiden arvioiden mukaan hoitavat vastuullisuusasioita mahdollisimman hyvin.

Teemasijoittajan näkökulma on valita tietyt kohteet, joihin haluaa erityisesti panostaa. Esimerkiksi YK:n kestävän kehityksen 17 eri teemaa voivat toimia valinnan apuna.  Näistä suurimpaan osaan  voi sijoittaa mm. etf:llä eli indeksirahastojen kautta. YK:n kestävän kehityksen teemat eli agenda 2030:n tarkemmat kuvaukset, tiedot ja julkaisut löydät täältä.


LUE LISÄÄ  Corporate Knights Global 100- listaus

LUE LISÄÄ   MSCI:n ESG-mittaristo

LUE LISÄÄ  Sustainalytics, eli mittaristo, joka tarkastelee kohdetta riskien kautta: kuinka hyvin yhtiö hallitsee sille relevantteja ESG-riskejä.

Vastuullisessa yrityksessä on oltava G eli hallinto kunnossa

Vastuullisen sijoituskohteen valinnassa on siis tärkeää ensin selvittää omat arvot ja sijoitustyyli. Sen jälkeen voi lähteä arvioimaan ja valitsemaan yksittäisiä sijoituskohteita. Mitä sitten tulisi ottaa huomioon ennen sijoituspäätöstä? 

Kaisa Kurittu neuvoo tarkastelemaan sijoituskohdetta seuraavien kriteerien avulla: 

  1. Koko arvoketjun ymmärtäminen
  2. Sijoituskohteen merkittävimmät positiiviset ja negatiiviset vaikutukset ESG-näkökulmasta
  3. Riskit 
  4. Mahdollisuudet

Arvoketjun ymmärtämisellä tarkoitetaan sitä, että tarkastellaan yrityksen ja sen yhteistyökumppaneiden sekä alihankkijoiden toimia sekä tuotetun palvelun tai tuotteen elinkaaren vaikutuksia. Vaikkapa Helsingin pörssin yhtiöistä Outokumpu omaa alihankkijoita ja kumppaneita ympäri maailmaa, joiden toimet eivät ole olleet aina täysin vastuullisia ja tämä on huomioitu myös ESG-mittauksia tekevien toimiesta. On tärkeää siis katsoa mitä tapahtuu koko ketjussa, ei vain yrityksen omassa toiminnassa yrityksen kotimaassa. 

Entä mitkä ovat sijoitukohteen vaikutukset ESG-näkökulmasta? Tarkastellaan vaikkapa vaatetusteollisuuden yhtiötä, joka saa erilaisissa arvioissa vastuullisuudestaan aivan hyvät arvosanat. Mutta onko itse bisnes kovinkaan kestävää? Sijoittaja voi arvioida miten itse suhtautuu siihen, että tuotetaan halpavaatteita, joiden elinkaari on hyvin lyhyt ja joiden valmistaminen on kehittyvien maiden halpatyövoiman varassa, ehkäpä kyseenalaisissa työoloissa tuotettuna. Tarvitaanko maailmaan jatkuvasti lisää uusia, huonolaatuisia vaatteita? Toisaalta jokin toinen sijoituskohde voi pitkällä aikajänteellä tuottaa koko maailmalle parempaa tulevaisuutta.

Eli on tärkeää tarkastella myös pitkäaikaisia vaikutuksia ja koko sijoituskohteen bisneslogiikkaa vastuullisuuden näkökulmasta. Pyrkiikö yhtiö minimoimaan negatiivisia vaikutuksia ja edistämään positiivisia? Ylipäätään voidaan nykyään ajatella myös niin, että kaikessa sijoittamisessa tärkein riskienhallinnan muoto on sijoittaa vastuullisiin yrityksiin. Näiden yritysten kyky säilyä hengissä pitkällä aikavälillä on todennäköisesti suurempi kuin niiden yritysten, joiden toimiala on vastuullisuuden näkökulmasta kestämättömällä pohjalla tai joiden toiminnassa on kyseenalaistettavaa. Maineriski ja ylipäätään koko liiketoiminnan muuttuminen mahdottomaksi on sijoittajalle tärkeä tarkastelu näkökulma. 

Realismia on tietysti se, että vastuullisuuskysymykset eivät ole suurimmassa osassa sijoituskohteita niin sanotusti “valmiita”, vaan työtä ja kehitettävää riittää. Olennaista onkin sijoittajan kannalta tarkastella aikajännettä. Eli kuinka nopeasti yhtiön suunta on kääntymässä kohti vastuullisempaa toimintaa? Mitä toimia on tehty ja minkälaisiin muutoksiin on ryhdytty? Mitä yhtiö itse arvelee muutoksen nopeudesta? Tämän jälkeen sijoittaja voi miettiä omalla kohdallaan, onko muutosvauhti omiin arvoihin ja odotuksiin nähden liian hidasta vai voiko kohteeseen sijoittaa jo nyt, koska sijoittaja uskoo, että muutos on hyvässä vauhdissa ja suunta on kohti parempaa. Olennainen kysymys onkin: uskonkon siihen, mitä yhtiö sanoo? 

Yksi tapa arvioida kohteen vastuullisuutta on myös ikään kuin hyväksyä huonommat kriteerit yhdessä ESG-aihepiirissä, koska sijoittajalle jokin “kirjain” on tärkeämpi kuin toinen. Esimerkiksi yhtiö saattaa olla todella pitkällä ympäristöasioiden hoitamisessa, mutta vaikkapa sosiaaliset aspektit ovat vielä hieman retuperällä. Tämän voi hyväksyä, jos näkee, että suunta on oikea ja yrityksen muut toimet ovat niin merkittäviä ja sijoittajan arvomaailman kannalta pääosassa. 

Kaisa Kurittu nostaa kuitenkin esille tärkeän näkökulman: “Olen tullut oikeastaan siihen lopputulemaan, että kirjaimista tärkein on G. Jos yhtiössä on hallinto kunnossa ja johtaminen on hyvää, mahdollistaa se muidenkin kirjaimien toteutumisen. Ja sama tietysti päinvastoin. On mahdotonta olla E:n ja S:n osalta erinomainen yhtiö, jos yrityksen johdossa ei ole jämäkkää suuntaa ja tapa viedä asioita kestävästi ja läpinäkyvästi eteenpäin”.


Index varainhoito ja vastuullinen sijoittaminen

Vastuullisuus on keskeinen arvo kaikessa Index Varainhoidon toiminnassa. Olemme suomalainen, täysin riippumaton varainhoitoyhtiö. Vastuullinen toiminta tarkoittaa sekä arvojemme mukaista riippumatonta, läpinäkyvää ja rehellistä asiakaspalvelua että ympäristön, yhteiskunnan ja hyvän hallintotavan huomioimista sijoitus- ja liiketoiminnassamme.

Index Varainhoito on indeksisijoittamiseen erikoistunut sijoituspalveluyritys. Uskomme, että kaikki sijoittaminen on aktiivista toimintaa. Indeksisijoittajalle aktiivisuus tarkoittaa niin sijoitusstrategian pitkän aikavälin salkkurakenteen määrittämistä, sijoitusstrategian toteuttamista markkinaolosuhteet huomioiden sekä sijoituskohdevalintaa sijoitusstrategian toteuttamisessa. Sijoituskohdevalinnannassa haluamme ymmärtää syvällisesti valittuun sijoituskohteeseen ja alla olevaan markkinaan liittyvät vastuullisuusnäkökulmat ja näiden mahdolliset vaikutukset sijoituskohteen ja -strategian tuotto- ja riskimahdollisuuksiin.

Tavoitteemme Index Varainhoidossa on saavuttaa mahdollisimman hyvä tuotto asiakkaidemme sijoituksille huomioon ottaen sijoittamiseen liittyvät riskit ja kustannukset. Menestyksellinen varojen hoitaminen edellyttää onnistunutta riskienhallintaa ja kykyä ennakoida toiminnassa sijoittajien ja ympäröivässä maailmassa tapahtuvat muutokset ja kehityssuunnat. Arviomme mukaan sijoittajat ja yritykset, jotka toiminnassaan ottavat huomioon ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyvät tekijät, on pitkällä aikavälillä paremmat menestysmahdollisuudet muuttuvassa maailmassa. Menestyksellisen sijoitustoiminnan lisäksi tavoitteenamme on pienentää sijoitustemme kestävyysriskejä ja ilmastovaikutuksia .

Olemme sisällyttäneet ympäristöön, yhteiskuntaan ja hallintotapaan vaikuttavat tekijät varainhoidon sijoitusprosesseihimme ja noudatamme asiakkaan arvovalintoja vastuullisuuden huomioimiseksi sijoitustoiminnassa, joka painottaen kestävyysriskien hallintaa poissulkien sijoituskohteita tai painottaen sijoituskohteita, jotka kuuluvat vastuullisuusluokitusten parhaimmistoon. Riippumattomana varainhoitajana Index Varainhoito ei toimi itse tuoteyhtiönä, vaan valitsee markkinoilta laadukkaimmat ja asiakkaan tilanteeseen sopivimmat sijoitusratkaisut itsenäisesti.

Index Varainhoito on allekirjoittanut YK:n tukemat vastuullisen sijoittamisen periaatteet (Principles for Responsible Investment, PRI) vuonna 2017. Edistämme vastuullista sijoittamista Suomessa Finsif Ry:n jäsenenä.

Kysy lisää varainhoitajaltasi tai info@indexvarainhoito.fi

LUE LISÄÄ  Vastuullisuus Index Varainhoidossa