Loppu tulee, oletko valmis?

Share on twitter
Share on facebook
Share on google
Share on email

Tarkkaan ottaen Kauppalehti otsikoi, että pörssirallin loppu tulee ja kysyi samalla, että ollaanko valmiina. Tämä olkoon esimerkkinä yhtenä niistä osakemarkkinoiden kurssilaskua ennustavista otsikoista, joita olemme saaneet lukea meillä ja maailmalla viime kuukausina tukuittain. Markkinoilla ja mediassa tuntuu olevan suorastaan konsensusnäkemys siitä, että osakemarkkinat ovat merkittävän kurssilaskun kynnyksellä, elleivät jopa kuilun partaalla. Kannattaako sijoittajien sitten olla valmiina?

Markkinoiden liikkeiden ennustaminen on historiallisen todistusaineiston valossa osoittautunut lohduttoman epäonniseksi puuhailuksi. Lyhyen tähtäyksen kurssiliikkeiden povaaminen on tunnetusti täysin sattumanvaraista. Pitkällä aikavälillä taas kaikki tiedämme, että osakkeiden kurssit tuppaavat nousemaan. Tosin emme osaa ennustaa tarkemmin että kuinka paljon ja millä aikavälillä. Hyvän vertailukohdan saa vaikkapa edellisestä todellisesta markkinoiden trendikäänteestä vuosituhannen vaihteesta. Silloin osakekurssit olivat nousseet todelliseen huippuunsa teknokuplaksi myöhemmin nimetyssä kurssinousussa. Kuplaa seurannut lasku oli raju ja harvinaisen pitkä. Amerikkalaisilla osakemarkkinoilla teknokuplan jälkeinen kurssilasku oli koko pörssihistorian toiseksi pahin ja pisin. Ja ainakin amerikkalaiset markkinaennustajat epäonnistuivat laskun ennustamisessa täydellisesti. Nimittäin kurssilaskun jo alettua, nousivat markkinoiden keskimääräiset suositukset osakesijoittamiselle kaikkien aikojen ennätykseensä keväällä 2000.

Osataanko tällä kertaa sitten ennustaa markkinakäänteitä etukäteen ja siten paremmin kuin koskaan aiemmin historiassa? No, ei tietenkään. Jälkikäteen tarkasteltaessa on havaittu, että markkinoiden laskukäänteisiin näyttää liittyvän pikemminkin yltiöpäinen optimismi ja luottamus osakekurssien nousuun kuin päinvastoin. Vasta kurssilaskun toteuduttua markkinaennustajat ja media havahtuvat tapahtuneeseen. Yhtä tyypillistä on, että kurssipohjien ennustamista leimaavat aiemmassa historiassa poikkeuksellisen pessimistiset odotukset osakkeiden tulevaisuudesta sekä median vahva synkistely.

Me tiedämme, että osakemarkkinoiden kurssiliikkeiden ennustaminen on mahdotonta tehokkailla markkinoilla. Itse asiassa tehokkaita markkinoita määriteltäessä tehokkuuden ensimmäisenä kriteerinä pidetään sitä, ettei markkinakehitystä voi ennustaa aiemman kurssikehityksen pohjalta. Kyseessä on markkinoiden tehokkuuden minimivaatimus. Kurssiliikkeet ja myös suuremmat nousut ja notkahdukset ovat todennettavissa vasta niiden tapahduttua. Niinpä nytkään ei ole mitään syytä luottaa sen enempää markkinoilla toimivien aktivistien kuin mediankaan kykyyn ennustaa sen enempää pienempää kuin suurempaakaan kurssiheilahdusta.

Eikö kurssilaskua sitten kannata pelätä tai siihen varautua? No, pelkääminen lienee turhaa ja jos tällaista omien sijoitustensa osalta tuntee, tarkoittaa se silloin sitä, että riskisijoitusten osuus omissa sijoituksissa on liian suuri. Tähän tautiin auttaa riskitason pienentäminen. Se ei auta meitä ennustamaan markkinaliikkeitä, mutta auttaa meitä nukkumaan levollisemmin. Varautuminen on puolestaan aina paikallaan. Indeksisijoittaja varautuu aina markkinoiden liikkeisiin rakentamalla parhaan sijoitussalkun markkinatehokkaista indeksisijoituksista ja asettamalla salkkunsa riskitason omalle riskinsietokyvylleen sopivaksi. Tämän jälkeen hyvä indeksisijoittaja on etukäteen varautunut markkinaliikkeisiin balansointisuunnitelmalla. Jos kurssit syystä tai toisesta tulisivat voimakkaasti alas, tulisi indeksisijoittajan käyttää tilaisuus hyväkseen lisäämällä halventuneita osakkeita salkkuunsa alkuperäisen allokaationsa mukaisesti. Näin toimien tulee hyödyntäneeksi osakkeiden kohonneita tuotto-odotuksia pidemmällä tähtäyksellä.

No, entäpä se vastaus siihen ollaanko nyt rotkon reunalla vai ei? En tiedä. Kuten ei kukaan muukaan. Tiedän saman kuin muutkin markkinoilla, että kurssit ovat nousseet useamman vuoden voimakkaasti ja vielä alkuvuonnakin poikkeuksellisen voimakkaasti. Tiedän myös, että monet maailman keskeisimmistä pörssi-indekseistä ovat historiansa huippulukemissa (mainittakoon esimerkkinä, että amerikkalainen S&P500-indeksi on ollut uudessa historiallisessa ennätyksessään 1100 kertaa viimeisten 15 vuoden aikana). Ymmärrän myös, että osakkeiden hinnoittelu suhteessa yhtiöiden tulostasoon on historiallisessa vertailussa keskimääräistä korkeampi. Ovatko osakkeet siis vääjäämättä liian kalliita? Ei. Markkinat odottavat eurooppalaisilta ja amerikkalaisilta yhtiöiltä tänä vuonna tuloksia, jotka tarkoittavat osakkeiden olevan n. 16-18 kertaa tulostensa arvoisia. Osakkeista sijoittaja saa siis 5,5 – 6,5 %:in tuottoa pelkästään tämänhetkisellä tulostasolla. Nykyiseen korkotasoon verrattuna voidaan väittää, että osakkeet ovat suorastaan halpoja. Ja lisäksi meille sijoittajille jää kokonaan optioksi se, että tulokset paranevat tulevaisuudessa, semminkin kun talouskin vihdoin näyttää Euroopassa elpyvää ja Yhdysvalloissa jo valoisaa.

Loppukaneettina olkoon, että kurssilasku tai notkahdus voi hyvinkin tulla tai olla tulematta. Varmaa on, että sellaisia tulevaisuudessakin nähdään. Eikä niille välttämättä tarvita edes erityisen hyviä syitä. Sijoittajina niihin varautuminen voi onnistua vain oikein rakennetun sijoitussalkun ja allokaation kautta. Aktiivisesti arvailemalla epäonnistumme varmasti ja pääsemme maksamaan vain turhia kustannuksia arvailuistamme. Tai mikä pahempaa, muiden arvailuista. Vai oliko se sittenkin niiden muiden tarkoituskin…

 

Aurinkoista kevättä toivottaen,

Esko Immonen
toimitusjohtaja
IndexHelsinki

Kiinnostuitko?

Jätä yhteydenottopyyntö niin keskustellaan miten voimme olla avuksi.

Käytämme verkkosivuillamme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen sivustovierailijoille. Jatkamalla sivujen käyttöä hyväksyt evästeet sekä GDPR-käytäntömme.