Kehittyvien markkinoiden notkahdus

Share on twitter
Share on facebook
Share on google
Share on email

Pörsseissä tammikuu on ollut heikko ja tunnelmaa on selitetty kehittyvien markkinoiden vaikeuksilla. Indeksillä mitattuna kehittyvien maiden pörssit putosivat tammikuussa 4,45 %, mikä onkin pari kertaa enemmän kuin länsimarkkinoiden parin prosentin pudotus. Kehittyvillä markkinoilla kurssilasku kuitenkin tulee heikosti menneen viime vuoden päälle. Kurssit valuivat viime vuonna 6,81 % kehittyvillä markkinoilla, kun taas länsipörsseissä vuosi oli vahvaa nousua. Keskimäärin länsimaiden kurssikehitystä mittaava MSCI World indeksi nousi 21,2 % viime vuonna. Mitä tästä sitten tulisi päätellä? Ovatko kehittyvät markkinat ajautuneet pitkäkestoiseen laskukierteeseen? Ajaako Yhdysvaltain setelirahoituksen hillitseminen maailman pörssit syöksyyn?

Pitkällä aikajänteellä tarkasteltaessa kehittyvien markkinoiden pörssituotot ovat olleet selvästi vahvempia kuin länsimaissa. Kymmenen vuoden tuotto vuositasolla laskettuna on kehittyvillä markkinoilla ollut keskimäärin 9,15 %, kun taas länsimarkkinoilla on ollut tyytyminen keskimäärin 5,53 %:iin. Niinpä sijoittaminen kehittyville markkinoille on ollut kannattavaa. Jos taas historiatarkastelua tehdään vain viimeiseltä viideltä vuodelta, ero ei olekaan enää yhtä ilmeinen. Keskimäärin kehittyvien markkinoiden tuotto on ollut 15,09 % länsimarkkinoiden vastaavan jakson tuoton ollessa 13,62 % vuositasolla. Vaikuttaisi siltä, että kehittyvien markkinoiden korkeammat tuotot olisivat kaventuneet länsimaihin verrattuna. Tälle voi ajatella löytyvän myös omat perusteensa. Kehittyvinä markkinoina pidetyt pörssit eivät enää olekaan yhtä kehittyviä kuin vielä vuosikymmen sitten vaan yhä selvemmin muistuttavat länsipörssejä. Edellisinä vuosikymmeninä olemme todistaneet, että eurooppalaisten ja amerikkalaisten pörssikurssien liikkeet ovat yhä enemmän lähentyneet toisiaan ja nyt näyttäisi että kehittyvien markkinoiden kurssikehitys voisi lähentyä länsimarkkinoita.

Sijoitusmarkkinoilla kehittyvien markkinoiden pörssiosakkeita on suositeltu näiden markkinoiden vahvemmalla talouskasvulla ja toisaalta osakkeiden alemmalla arvostustasolla. Talouskasvun osalta tämä näkemys näyttäisi edelleen pitävän paikkansa, joskin ero on ollut kaventumaan päin. Talouskasvu tosin on ollut varsin huono pörssikurssien kehityksen ennakoija. Nobelisti Schiller on selvityksissään osoittanut että vahva talouskasvu ei selitä pörssinousua lainkaan. Itse asiassa niiden maiden pörssit, missä kasvu on ollut vahvempaa, ovat tuottaneet huonommin kuin pörssit keskimäärin. Arvostustasot sen sijaan ovat olleet historiallisestikin erittäin huonoja ennustamaan tulevaa kurssikehitystä. Niin kehittyviltä kuin kehittyneiltäkin markkinoilta löytyy kroonisesti yli- ja aliarvostettuja pörssejä. Esimerkiksi Venäjä kuuluu aliarvostettuihin ja Japani puolestaan kalliisiin pörsseihin. Kurssikehityksen osalta Venäjä oli silti viime vuonnakin heikko Japanin pörssin noustessa yli 50 %.

Toisin kuin sijoitusmaailman markkinointiviesteissä esitetään, kehittyvien markkinoiden historiallinen kurssinousu saattaakin selittyä itse pörssimarkkinoiden kehityksellä. Uusien sijoittajien ja etenkin lkomaisten sijoittajien löytäessä uuden pörssin, alkavat kasvavat sijoitusvirrat vetää osakekursseja mukanaan. Nousu on alkuvaiheessaan poikkeuksellisen vahvaa, mutta markkinoiden kehittyessä myös kurssikehitys alkaa noudattaa yhä enemmän maailman yleistä kehitystä. Tämän näkemyksen mukaan sijoittajan kannattaisi nyt sijoittaa niille kehittyville markkinoille, jotka ovat vasta nousemassa maailman sijoitusmarkkinoiden huomionkohteeksi. Näistä markkinoista käytetään nimitystä Frontier Markets ja myös niille voidaan sijoittaa indeksisijoittamisen periaattein ETF-rahastojen avulla. Näillä ’todellisilla’ kehittyvillä markkinoilla viime vuoden tuototkin olivat hyviä, toisin kuin perinteisillä kehittyvillä markkinoilla. Kaiken kaikkiaan hajauttaminen kehittyville markkinoille puolustaa edelleen paikkaansa, mutta mikäli tavoittelee länsipörsseistä (positiivisesti) poikkeavaa kurssikehitystä, kannattaa sijoituksia suunnata osaltaan myös uusille markkinoille. Lyhyellä tähtäyksellä kaikkien kehittyvien markkinoiden kurssikehitystä ohjaavat varmasti ulkomaiset sijoitusvirrat ja siten amerikkalaisella rahapolitiikalla on jatkossakin selvä vaikutuksensa näiden markkinoiden kurssikehitykseen. Pitkän päälle sijoitusvirratkin taas ohjautuvat uomiinsa ja kehittyvien maiden pörssitkin palautuvat omille arvostustasoilleen.

Ja lopuksi vielä pikavertailua pörssikurssien kehityksestä ja sijoittajien menestyksestä. Osa suomalaisista eläkeyhtiöistä on jo raportoinut sijoitustoimintansa menestyksestä viime vuonna. Toistaiseksi yksikään yhtiö ei ole päässyt osakesijoitustensa osalta yksinkertaisen MSCI World indeksin tuottoon. Ei oikeastaan edes kovin lähelle. Korkosijoitusten osalta vertailu on toistaiseksi yhtä selvä, mutta siitä seuraavalla kerralla enemmän jahka kaikki yhtiöt ovat sijoitustoiminnastaan raportoineet. Onneksi indeksisijoittaja voi toteuttaa oman salkkunsa suoraan ETF-rahastoilla.

Esko Immonen
toimitusjohtaja
IndexHelsinki

Kiinnostuitko?

Jätä yhteydenottopyyntö niin keskustellaan miten voimme olla avuksi.

Käytämme verkkosivuillamme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen sivustovierailijoille. Jatkamalla sivujen käyttöä hyväksyt evästeet sekä GDPR-käytäntömme.