#IndexViikko 46

Tämän viikon tapahtumat  

Toistaiseksi Yhdysvallat on onnistunut tehtävässä, jota useimmat pitivät mahdottomana vielä alkuvuonna: talouskasvu on jatkunut odotuksia vahvempana (Q3:lla vuositason vauhti 4,9 %), ja inflaatio laantuu odotuksia nopeammin. Viime tiistaina julkaistu Yhdysvaltojen lokakuun kuluttajahintaindeksin (CPI) vuositason nousu 3,2 % oli odotuksia pienempi ja laski selkeästi syyskuun 3,7 %:sta. Myös keskiviikon tuottajahintaindeksit (PPI) yllättivät myönteisesti. Nämä ovat tuoreimpia inflaatiomittareita Yhdysvalloista, joten niillä on suora vaikutus keskuspankki Fedin suunnitelmiin. Lukujen julkaisun jälkeen markkinoiden odotukset Yhdysvaltain keskuspankin lisänostoista laskivat lähes olemattomiin, vaikka keskuspankin virallisen viestinnän mukaan nostot ovat yhä mahdollisia. Inflaatio maltillistuu uskottavasti ja jo tehdyt koronnostot välittyvät vielä reaalitalouteen. Markkinahinnoittelun mukaan ensimmäinen koronlasku voitaisiin nähdä Q2:lla 2024.

Valtionlainojen korot ovat laskeneet viimeisen kuukauden aikana läpi läntisen maailman tukien valtionlainojen ja muiden korkosijoitusten markkina-arvoja. Esimerkiksi Ranskan 10-vuotisen lainan korko on laskenut kuukaudessa noin 3,6 %:sta 3,15 %:iin ja Yhdysvaltojen noin 5,0 %:sta noin 4,45 %:iin. Korkotason lasku on tukenut myös riskinottohalukkuutta, ja osakkeiden vahva marraskuu on jatkunut. Tiistaina kuluttajahintaindeksin julkaisun jälkeisinä tunteina sekä SP500-osakeindeksi että Yhdysvaltojen 10-vuotisen lainan markkinahinta nousivat noin 2 %! Markkinatunnelmien kannalta hyviä uutisia saatiin vihdoin myös Iso-Britannian inflaatiosta, jonka raportoitiin hidastuneen lokakuussa hieman odotuksia nopeammin 4,6 %:iin.

Keskiviikkona Kiinan presidentti Xi vieraili Yhdysvalloissa ensimmäistä kertaa vuoden 2017 jälkeen ja tapasi presidentti Bidenin. Keskustelut sujuivat mataliin odotuksiin nähden hyvässä hengessä. Tärkein asia tässä vaiheessa on, että maiden päämiehet ylipäätään tapasivat. Sijoitusmarkkinoiden kannalta myönteistä olisi, jos suurvaltojen viileät välit ja vastakkain asettelu vähenisivät. Hyvä myös huomata, että alkusyksynä inflaatiohuolia aiheuttanut öljyn hinnan nousu on loppunut. Brent-laadun hinta on laskenut takaisin alle 80 dollariin tynnyriltä, kun kesän alimmat olivat noin 70 dollaria ja syyskuun huiput vajaa 100 dollaria.

Miltä tuleva viikko näyttää?

Talouslukujen kalenterissa maanantain tärkein julkaisu on Saksan lokakuun tuottajahinnat (PPI). Koko euroalueen osalta tuottajahinnat julkaistaan vasta parin viikon päästä, ja Saksan luvut antavat suuntaa. Tiistaina päähuomion vie Yhdysvaltojen keskuspankki Fedin edellisen kokouksen pöytäkirjat, joista voi selvitä jotain uutta käydyistä keskusteluista. Kokouksessaanhan Fed jätti ohjauskorkonsa odotetusti ennalleen. Torstaina ja perjantaina julkaistaan viikon tärkeimmät eli euroalueen, Japanin ja Yhdysvaltojen ostopäällikköindeksit (PMI), jotka ovat ensimmäisiä ajantasaisia indikaatioita marraskuun talousaktiviteetista. Huomio kohdistuu erityisesti euroalueelle, koska jo lokakuun heikot luvut indikoivat taantumaa. Jatkuuko heikkous vai nähdäänkö paranemista? Euroalueen lukujen heikkous voisi toisaalta aikaistaa odotuksia EKP:n koronlaskuista. Sijoitusmarkkinat voivat siis reagoida huonoihin lukuihin myönteisellä tavalla tai päinvastoin. Lisäksi perjantain ohjelmassa on Saksan talouden luottamusmittari IFO-indeksi.

Sijoitusympäristö

Yhdysvaltojen ja Euroopan keskuspankeilla kiristyssyklien loput ovat lähellä. EKP piti korot ennallaan lokakuun kokouksessaan ensimmäistä kertaa kesän 2022 jälkeen ja markkinoiden odotuksissa on, että ohjauskorot ovat nyt huipulla, ja seuraava liike olisi koronlasku kesällä 2024. Yhdysvaltojen keskuspankin ohjauskorko on ollut viimeisen 40 vuoden aikana ainoastaan yhden kerran (2006–2007) korkosyklin huipulla pitempään kuin 8 kuukautta ennen ensimmäistä laskua. Yhdysvaltain keskuspankki nosti ohjauskorkoaan edellisen kerran heinäkuussa 2023, ja ensimmäistä koronlaskua hinnoitellaan Q2:lle 2024 eli noin 8 kuukautta viimeisimmän noston jälkeen. Kiristyssyklien loppuminen tukisi valtionlainojen tuottokehitystä, mikä on ollut nousevien korkojen takia heikkoa viimeisen kolmen vuoden ajan. Korkosijoitusten tuotto-oletukset ovat nyt korkeammat kuin vuosikausiin.

Talouskasvun ajantasaiset mittarit, kuten ostopäällikköindeksit, ovat vihjanneet viime viikkoina, että kasvu on vaimeaa euroalueella. Kasvun hidastuminen odotuksia enemmän voisi olla osakkeille huono asia, mutta se voisi aikaistaa rahapolitiikan keventämisen tarvetta tukien korkosijoituksia. Inflaatiokehitys on edelleen tärkein tekijä keskuspankkien rahapolitiikalle ja sitä kautta sijoitusmarkkinoille. Inflaatio on yhä tavoitetasoja korkeammalla, mutta se on hidastunut. Osakkeita ei kannata kuitenkaan unohtaa. Yritysten tuloskunto on pysynyt hyvänä, ja kun riskinottohalukkuus kasvaa, osakeindeksit voivat nousta nopeastikin, kuten olemme marraskuun alussa nähneet.

Hauskaa ja rentouttavaa loppuviikkoa!