#IndexViikko 38

Tämän viikon tapahtumat  

Osakemarkkinoiden viikko on sujunut selvässä laskussa, ja valtionlainojen korot ovat nousseet sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa painaen korkosijoituksien lyhyen aikavälin tuottoja. Viime torstaina EKP antoi korkokokouksensa jälkeen varsin selvästi ymmärtää, että silloin tehdyn noston jälkeen rahapolitiikkaa olisi nyt riittävän kiristävää. Viime perjantaista alkaen EKP:n kiristävämmän siiven edustajat ovat kuitenkin puhuneet, että lisäkiristyksiä voidaan vielä tarvita. Korkomarkkinoilla korot ja myös EKP:n lisäkiristyksien todennäköisyys ovat nousseet. EKP:n kokonaisviestintä on varsin ristiriitaista.

Viikon aikana inflaatiokehityksestä saatiin hyviä uutisia. Keskiviikkona julkaistiin Saksan elokuun tuottajahintaindeksi, joka oli laskenut odotusten mukaan 12,6 % vuoden takaisesta. Koko euroalueen tuottajahinnat julkaistaan vasta parin viikon päästä, mutta Saksan luvut antavat suuntaa. Keskiviikkona raportoitu Iso-Britannian elokuun inflaatio yllätti myönteisesti, kun sekä kokonaisinflaatio (6,7 %) että pohjaluku (6,2 %) olivat laskeneet odotuksia enemmän.

Viikon odotetuin tapahtuma oli Yhdysvaltain keskuspankki Fedin korkopäätökset keskiviikkona. Fed jätti ohjauskorkonsa odotetusti ennalleen vaihteluväliin 5,25–5,50 %. Fed kuitenkin nosti vuoden 2023 talouskasvuennusteensa 1,0 %:sta 2,1 %:iin ja vuoden 2024 osalta 1,1 %:sta 1,5 %:iin sekä piti inflaatioennusteensa kutakuinkin ennallaan. Fedin kasvuennusteet ovat yllättävän positiivisia, minkä vuoksi Fedin päivitetty jäsenten mediaani odottaa vielä yhtä koronnostoa tälle vuodelle ja vain kahta koronlaskua vuodelle 2024. Fedin päätösten jälkeen korot nousivat ja osakkeet laskivat. Markkinoiden tulkinta oli, että ohjauskorot pysynevät odotuksia pitempään korkealla, jos Fedin näkemyksen mukainen vahva talouskasvu ja työllisyys jatkuvat. Fed tekee jatkossakin päätökset kokous kerrallaan talouskehityksen vaatimalla tavalla. Fedin johtaja Powell mainitsi mahdollisiksi kasvua hidastavaksi tekijöiksi mm. autoteollisuuden (UAW) lakon ja mahdollisen valtionhallinnon sulun (government shutdown).

Yhdysvalloissa autoteollisuuden työntekijäyhdistys UAW aloitti lakon 15.9., ja jatkuessaan ja laajetessaan tämä voisi jarruttaa Yhdysvaltojen kasvua. Lisäksi perinteinen poliittinen vääntö tulevan vuoden budjetista on nostanut uuden, joskin tutun, riskin eli hallinnon sulun (government shutdown). Yhdysvaltojen liittovaltion budjettivuosi kestää lokakuusta seuraavan vuoden syyskuuhun, ja syyskuun lopussa poliitikot pyrkivät saamaan budjetin kasaan ennen kuun loppua. Jos sopuun ei päästä, edessä voi olla hallinnon sulku, jossa osa ei-välttämättömistä liittovaltion toimista suljetaan. Välttämättömät ja vuosittain päätettävän budjetin ulkopuoliset asiat hoidetaan sulun aikanakin. Hyvä huomata, että kesäkuun alussa ratkennut velkakattodraama (debt ceiling) on eri asia kuin ”hallinnon sulku” -keskustelu.

Viikon loppupuolella Sveitsin ja Englannin keskuspankit jättivät ohjauskorkonsa yllättäen ennalleen, kun taas Ruotsin ja Norjan keskuspankit nostivat korkojaan 0,25 %-yksiköllä. Kaikki neljä pienempää keskuspankkia jättivät oven auki lisänostoille, mutta nostosyklin päätös on lähellä näilläkin alueilla.

 

Miltä tuleva viikko näyttää?

Heti tänään perjantaina julkaistaan syyskuun alustavat ostopäällikköindeksit euroalueelta ja Yhdysvalloista. Huomio kohdistuu siihen, jatkuuko teollisuuden näkymien toipuminen ja vastaavasti jatkuuko palveluiden näkymien heikkeneminen. Alkuvuonna palveluiden vahvuus piti taantumahuolet loitolla, mutta viime kuukausien aikana palveluiden trendi on ollut alaspäin.

Ensi viikon maanantaina julkaistaan Saksan perinteinen talouden luottamusmittari IFO-indeksi ja tiistaina Yhdysvalloista kuluttajaluottamusindeksi. Viikon päähuomion vievät kuitenkin euroalueen alustavat syyskuun inflaatioluvut. Torstaina raportoidaan Espanja ja Saksa, ja perjantaina vuorossa ovat koko euroalueen luvut. EKP tekee päätökset lähitulevaisuudessa kokous kerrallaan ilman ennakkositoumuksia, joten ajankohtaisilla inflaatioluvuilla on suora yhteys rahapolitiikan jatkoon. Perjantaina ja lauantaina Kiinasta julkaistaan syyskuun ostopäällikköindeksit.

 

Sijoitusympäristö

Korkosijoitusten tuotto-oletukset ovat nyt korkeammat kuin vuosikausiin, ja Yhdysvaltojen ja Euroopan keskuspankeilla kiristyssyklien loput ovat vähintäänkin lähellä. Kiristyssyklien loppuminen tukisi valtionlainojen tuottokehitystä, mikä on ollut nousevien korkojen takia varsin vaisua alkuvuoden aikana. Viimeisen 30 vuoden aikana Yhdysvaltojen keskuspankki Fed on saanut korkojen nostonsa selkeästi päätökseen neljä kertaa eli vuosina 1995, 2000, 2006 ja 2018. Näiden korkohuippujen jälkeisinä aikoina korkosijoitukset ovat tuottaneet varsin mukavasti. Fedin ohjauskoron yläreuna on nyt 5,50 %:ssa, ja tämä on korkein taso yli 20 vuoteen. EKP:n perusrahoitusoperaatioiden korko on nyt 4,50 %.

Talouskasvun ajantasaiset mittarit kuten ostopäällikköindeksit ovat indikoineet viime viikkoina, että kasvu on vaimeaa. Kasvun hidastuminen odotuksia enemmän voisi olla osakkeille huono asia, mutta sijoittajilla on nyt myös perinteinen vaihtoehto, korkosijoitukset, tasapainottamassa tilannetta. Inflaatiokehitys on edelleen tärkein tekijä keskuspankkien rahapolitiikalle ja sitä kautta sijoitusmarkkinoille. Pohjainflaatio on yhä tavoitetasoja korkeammalla, mutta se hidastuu, vaikka öljyn hinnan nousu on asia, mitä pitää seurata.

 

Hauskaa ja rentouttavaa loppuviikkoa!