Indeksisijoittajan vuosi

Share on twitter
Share on facebook
Share on google
Share on email

Päättyvä vuosi on ollut sijoittajille suotuisa. Indeksisijoittajalle vuosi on ollut lisäksi poikkeuksellisen vahva aktiivisten salkunhoitajien saavutuksiin verrattuna. Kuluneena vuonna osakemarkkinoiden tuotot ovat maailmalla olleet kohtuulisen vahvoja, mutta euromääräiselle sijoittajalle erityisen vahvoja. Myös korkosijoittajille vuosi on ollut hyvä ja aivan erityisesti eurosijoittajalle erinomainen. Jälkikäteen tarkasteltuna yllättävintä päättyvän vuoden sijoitustuotoissa onkin niiden vahvuus korkopuolella. Osakkeissa yllättävintä lienee ollut amerikkalaisten osakkeiden tuottojen vahvuus. Vuosi sitten yleinen käsitys varainhoitajien keskuudessa tuntui olevan, että eurooppalaisissa osakkeissa nähtiin enemmän potentiaalia kuin amerikkalaisissa. Vastaavasti eurooppalaisissa korkosijoituksissa ei nähty juurikaan positiivista. Toisin kävi. 

Indeksisijoittajan kannalta laaja hajautus niin osakkeissa kuin korkosijoituksissakin on jälleen osoittanut vahvuutensa. Maailman osakemarkkinoita mittaava MSCI maailma indeksi on vuoden loppuun tultaessa noussut liki 20 % euroissa laskettuna. Ilman kehittyvien markkinoiden vaikutusta nousua on kertynyt jopa hivenen enemmän. Syksyn aikana osakemarkkinoilla koettiin pari terävää laskuvaihetta, mutta niistä elvyttiin hyvin nopeasti kohti uusia korkeuksia. Uuteen vuoteen lähdettäessä ainakin osakemarkkinat näyttävätkin hyvin positiivisilta.

Korkopuolella eurooppalaisten korkojen edelleen jatkunut lasku pitkin vuotta uusille ennätysalhaisille tasoilleen on tarkoittanut korkosijoituksille poikkeuksellisen vahvaa vuotta. Markkinoilla odotukset laajan eurooppalaisen setelirahoituksen käynnistymisestä ovat painaneet korkotasoa yhä vain alemmas. Uuteen vuoteen lähdettäessä lieneekin syytä olla maltillisempi tulevien tuottojen suhteen eurooppalaisissa korkosijoituksissa. Yhtä kaikki, indeksisijoittajalle myös korkosijoitukset ovat antaneet hyvän tuoton ilman aktiivista näkemystä.

Kuinka indeksisijoittaja sitten on kuluneesta vuodesta selvinnyt suhteessa aktiivisten salkunhoitajien menestykseen? Lyhyesti sanottuna erinomaisesti. Niin osakkeissa kuin korkosijoituksissakin hajautus ja passiivinen salkunhoito yhdistettynä indeksisijoittamisen tehokkuuteen on antanut sijoittajille ylivertaisen tuoton aktiivisiin varainhoitosalkkuihin verrattuna. Keskiverto varainhoitosalkku on jäänyt jälkeen indeksisijoittajan salkusta peräti 5,7 % kuluneena vuonna. Tärkeimmät syyt indeksisijoittajan ylivertaisuuteen kuluneena vuonna ovat olleet salkun hyvä hajautus ilman aktiivista näkemystä, kaupankäyntikulujen välttäminen ja kustannustehokkaat sijoitukset. Ja nimenomaan tässä järjestyksessä.

Maailmalla indeksisijoittaminen on myös jatkanut voittokulkuaan. Nyt päättyvä vuosi on pörssinoteerattujen indeksiosuusrahastojen eli ETF:ien osalta jälleen uusi ennätysvuosi. Vastaavasti perinteisten aktiivisesti hoidettujen rahastojen osuus jatkaa pienenemistään. Yhdysvalloissa indeksisijoittaminen alkaa olla salkunhoidossa jo valtavirtaa. Tänä vuonna olemme saaneet kuulla, että Euroopassakin indeksisijoittaminen on tullut yhä enemmän salkunhoidon suosioon. Suomessa IndexHelsinki jatkaa puhtaan indeksisijoittamisen edistämistä. Tulevasta vuodesta ei kukaan voi millään varmuudella antaa ennustetta sijoitustuottojen suhteen, mutta selvää on, että indeksisijoittaja tulee edelleen hyötymään samoista eduista kuin tähänkin saakka; markkinatuotosta ilman aktiivisen salkunhoidon raskasta kulurakennetta.

Uuden sijoitusvuoden käynnistyessä myös indeksisijoittajan tulee puntaroida oman salkkunsa tilannetta. Kuinka hyvin salkun tuotto-odotus ja riskitaso vastaavat sijoittajan tavoitteita? Mitä reunaehtoja markkinoilla tällä hetkellä on näille tavoitteille? Osakemarkkinoiden osalta eniten toistuva kysymys lienee se, ovatko kurssit jo nyt liian korkealla hyvän nousujakson jälkeen? Markkinoiden itsensä arvioiman hinnoittelun suhteen näin ei näyttäisi olevan. Osakkeista maksetaan Euroopassa ja Amerikassa suunnilleen pidemmän aikavälin keskiarvohintoja. Tätä hinnoittelua voidaan perustellusti pitää jopa kohtuullisena ottaen huomioon kilpailevien korkosijoitusten matalat tuottotasot. Mikäli lisäksi reaalitalouden puolella mennään edes hiippaillen kohti elpyvää suuntaa, näyttävät osakkeet yhä hyvinkin houkuttelevilta.

Korkosijoituksissa on enemmän päänvaivaa. Tuotto-odotukset ovat Euroopassa painuneet kauttalinjan niin matalille tasoille, että on syytä päivittää myös oman salkkunsa tilanne. Mitään suurta riskiä korkojen nousukäänteelle ei Euroopassa toki ole, mutta vastaavasti olisi perusteetonta odottaa korkojen enää myöskään laskevan. Indeksisijoittajan näkökulmasta laajempi hajautus kansainvälisiin korkosijoituksiin on nyt perusteltua. Jatkossa myös eurooppalaisten korkosijoitusten suuntaaminen vaikkapa vaihtuvakorkoisiin sijoituksiin voi olla paikallaan.

Näin vuoden lopuksi haluaisin jättää ilmaan myös toiveikkaan ajatuksen tulevasta. On ollut erittäin miellyttävää kokea IndexHelsingin ensimmäinen kokonainen sijoitusvuosi ja nähdä puhtaan indeksisijoittamisen ylivertaisuus myös sijoittajien salkuissa. Markkinoiden tulevista heilahteluista emme tiedä, mutta ottaen huomioon päättyvän vuoden sijoitusmarkkinoiden vahvuuden, suhtaudun myös uuteen vuoteen positiivisesti. Markkinat ovat kestäneet niin ebolan, Ukrainan sodan, ruplan romahduksen kuin ISIS:in toimet. Yhdysvalloissa talous on saatu vankkaan kasvuun ja Euroopassakin voidaan nähdä elpymistä. Kiinan pörssikurssien nousu loppuvuonna kertoo ainakin sijoittajien luottavan maan talouteen ja öljyn hinnan lasku on varmasti myös markkinoille positiivista. Markkinoilla näyttäisi olevan hyvät eväät jälleen hyvälle sijoitusvuodelle.

Hyvää Uutta Vuotta toivottaen!

Esko Immonen
toimitusjohtaja
IndexHelsinki

Kiinnostuitko?

Jätä yhteydenottopyyntö niin keskustellaan miten voimme olla avuksi.

Käytämme verkkosivuillamme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen sivustovierailijoille. Jatkamalla sivujen käyttöä hyväksyt evästeet sekä GDPR-käytäntömme.