Eläkesijoittajien hyvä vuosi

Share on twitter
Share on facebook
Share on google
Share on email

Eläkeyhtiö toisensa perään on toistanut sijoitustuottojen olleen viime vuodelta hyviä. Myös mediassa on muistettu uskollisesti välittää samaa viestiä. Ja tottahan on, että tuotot viime vuodelta olivat selvästi plusmerkkisiä. Mutta voidaanko suomalaisten eläkeyhtiöiden viime vuoden sijoitustuottoja luonnehtia hyviksi? Tätä sietää tarkastella hieman lähemmin ja koska itse teen tarkastelua, niin teen sen indeksisijoittajan näkökulmasta.

Aluksi summataan eläkeyhtiöiden sijoitustuotot yhteen viime vuodelta. Mukana ovat seitsemän suurinta eläkevarojen sijoittajaa. Yhteen laskien sijoitukset tuottivat viime vuonna 7,1 %. Pörssinoteeratut osakesijoitukset tuottivat 9,7 % ja korkosijoitukset vastaavasti 4,4 %. Tähän saakka kuulostaa hyvältä. Mutta kuinka tuottojen hyvyyttä sitten tulisi mitata? Yksinkertainen lähtökohta on tietysti verrata sijoitustuottoja suoraan markkinatuottoon. Ja markkinatuoton mittaamisessa indeksi on kelpo työkalu. Osakkeet tuottivat viime vuonna maailmalla 18,6 %, kun vertailuindeksinä käytetään koko maailman osakemarkkinoiden tuottoa. Kaikissa vertailuissani olen käyttänyt MSCI:n indeksejä, joita voidaan pitää indeksimaailman yleisimmin käytettyinä vertailulukuina. Pelkästään länsimaiden osakemarkkinat tuottivat viime vuonna hivenen paremmin eli 19,5 %. Maailman osaketuottoihin nähden eläkeyhtiöiden osakesijoitukset tuottivat suorastaan huonosti.

Korkosijoitusten osalta eläkeyhtiöiden 4,4 %:in tuotto ei itse asiassa ole yhtään sen kehuttavampi kuin osakkeissakaan. Korkosijoituksissa ei ole olemassa aivan yhtä helppoa maailmanlaajuista vertailuindeksiä kuin osakkeissa, mutta esimerkiksi eurooppalaisten korkomarkkinoiden keskimääräistä tuottoa mittaavan Barclays’in indeksin tuotto viime vuodelta oli 11,1 %. Jos vertailuindeksinä käytetään jotain globaalia korkoindeksiä, muodostuvat tuotot vielä korkeammiksi ja tuottoero eläkeyhtiöihin vielä suuremmaksi, mutta tässä voidaan todeta euron heikkenemisen antaneen maailman korkotuotoille viime vuodelta poikkeuksellisen kovia lukemia.

Tässä vaiheessa lukijalle on selvinnyt, että verrattaessa markkinatuottoihin ovat eläkeyhtiöiden sijoitustuotot viime vuodelta huonoja eivätkä hyviä. Lukija on mielessään tosin rientänyt jo asian edellekin ja alustavasti keksinyt koko joukon hyviä selityksiä sille miksi näin on ja/tai miksi eläkeyhtiöiden sijoitustuottoja ei voi verrata markkinatuottoihin ainakaan näin yksioikoisesti. Väittämäni on, että hyviä selityksiä varmasti löytyy, mutta ne ovat lopultakin vain selityksiä. Ne eivät vastaa siihen kysymykseen, että miksi eläkeyhtiöiden sijoitusten täytyy jäädä näin pahasti jälkeen siitä, mitä markkinat tarjosivat. Katsotaanpa keskeisiä selityksiä lähemmin.

Osakesijoitusten osalta selvää lienee, että eläkeyhtiöiden salkuissa on enemmän painoa eurooppalaisissa ja suomalaisissa osakkeissa kuin käyttämässäni maailman osakkeita mittaavissa indekseissä. Ja koska eurooppalaiset sekä suomalaiset osakkeet tuottivat viime vuonna heikommin kuin muun maailman osakkeet, jäivät eläkeyhtiöiden pörssituotot indekseistä jälkeen. Tämä on totta. Mutta onko joku määrännyt painottamaan eurooppalaisia tai suomalaisia osakkeita? Sijoittamisen näkökulmasta kyse on salkun aktiivisesta allokaatiosta. Korkosijoitusten osalta taas tiedämme, että markkinoiden indeksinmukaisessa tuotossa valtionlainojen osuus on suuri ja sijoitusten keskimääräinen juoksuaika pidempi kuin eläkeyhtiöiden korkosijoituksissa keskimäärin. Kysymys kuuluu, miksi eläkeyhtiöt sitten ovat aktiivisesti alipainottaneet valtionlainoja ja/tai sijoittaneet keskimääräistä lyhempiin korkosijoituksiin? Kyse on aktiivisesta näkemyksestä.

Tällaista väittelyä eläkesijoittajien tuotoista voidaan käydä pitkäänkin, kuinka sijoitukset tulisi hajauttaa ja millaisella riskitasolla sijoituksia tulisi tehdä. Jos kuitenkin tuottojen vertailussa käytetään maailman osakkeiden ja korkosijoitusten tuottoja indekseillä mitattuna, kuten yhtiöt itsekin tapaavat käyttää, on tärkeää ymmärtää, että markkinoista poikkeava allokaatio ja näkemys johtavat poikkeavaan tuottoon. Eikä millään sijoittajalla ole ylivertaista kykyä päihittää markkinatuottoa pidemmällä aikavälillä, ei myöskään suomalaisilla eläkesijoittajilla.

Yllä olevan viime vuoden tuottoja vertailevan kommentoinnin jatkeeksi kaivataan tietysti myös vähän pidempää tarkasteluhorisonttia. Kävin läpi eläkeyhtiöiden pörssiosakkeista saadut tuotot vuoden 2008 alkaen ja tällä aikavälillä eläkeyhtiöiden tuotot jäivät maailman osakeindeksistä jälkeen reilut 20 %. Korkosijoituksissa eroa syntyi vajaat 12 % pelkästään eurooppalaisiin korkomarkkinatuottoihin nähden. Painotukset eri sijoitusten osa-alueissa selittävät varmasti tuottoeron, mutta yhtä varmasti voidaan todeta, ettei eläkeyhtiöilläkään synny mitään ihmeellistä lisäarvoa markkinatuottoihin verrattuna omassa sijoitustoiminnassaan. Tänä päivänä kaikki sijoittajat voivat rakentaa itselleen indeksituoton mukaisen salkun yksinkertaisesti ETF-rahastoilla. Ja haluamillaan painotuksilla. Lopputulosta kelpaa sitten verrata halutessaan vaikka ammattimaisesti hoidettujen eläkesijoittajien salkkuihin.

Indeksisijoitusterveisin!

Esko Immonen
toimitusjohtaja
IndexHelsinki

Kiinnostuitko?

Jätä yhteydenottopyyntö niin keskustellaan miten voimme olla avuksi.

Käytämme verkkosivuillamme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen sivustovierailijoille. Jatkamalla sivujen käyttöä hyväksyt evästeet sekä GDPR-käytäntömme.