Aktiivisen salkunhoidon antia

Share on twitter
Share on facebook
Share on google
Share on email

Ahti Karjalaisen piikkiin on usein laitettu lausahdus, jonka mukaan ennustaminen on vaikeaa, varsinkin tulevaisuuden ennustaminen. Tätä kuolematonta totuutta uhmaten varainhoitoala kuitenkin onnistuu markkinoimaan erinomaisuuttaan, ja valitettavan usein myös vakuuttamaan asiakkaansa siitä, että juuri heillä on kyky ennustaa. Ja tietenkin he tarkoittavat kykyä ennustaa sijoitusmarkkinoiden liikkeitä. Tämän lähes yliluonnollisen kyvyn lisäksi nämä varainhoitajat kertovat asiakkailleen, että tätä ennustamisen lahjaa käytetään kartuttamaan asiakkaan varallisuutta. Ei siis suinkaan perusteeksi korkeille varainhoidon palkkioille tai ällistyttävän suuria kaupankäyntikuluja kerryttävälle salkunhoidolle. Viimeksi talousalan viikkojulkaisussa merkittävän suomalaisen varainhoitotalon edustaja antoi kansalaisten näin ymmärtää.

No hyvä, jos kerta varainhoitajat kykenevät ennustamaan markkinoiden liikkeet ja tämän kyvyn pohjalta saavuttamaan markkinoiden tuottoa ylittävää tuottoa asiakkaan sijoituksille, tulisi jokaisen sijoittaja-asiakkaan olla enemmän kuin tyytyväinen, eikö? No, totta kai! Kuinka tämä ennustamisen ylivertaisuus sitten näkyy salkunhoidon tuloksissa? Pitkällä aikajänteellä tarkasteltuna tiedämme, ettei tehokkaiden sijoitusmarkkinoiden ylittävää tuottoa voida saavuttaa aktiivisen salkunhoidon keinoin. Itse asiassa markkinoiden tehokkuuden määritelmä itsessään vaatii, ettei markkinoiden liikkeitä kyetä ennustamaan. Akateeminen tutkimus on selvittänyt salkunhoitajien menestystä suhteessa markkinatuottoon ja vastaus on poikkeuksetta päivän selvä. Ylivoimainen valtaosa salkunhoitajista häviää tuotossa vastaavalle markkinatuotolle, jota mitataan yksinkertaisesti indeksillä. Samoin akateemisissa tutkimuksissa on kerta kerran jälkeen osoitettu, että ne harvat salkunhoitajat, jotka näyttävät onnistuneen markkinatuoton lyömisessä, ovat onnistuneet siinä puhtaasti sattumalta eli tuurilla.

Miksi sitten ryhdyin jälleen puimaan tätä logiikkaa tässä blogissa? Siksi, että loppukesän markkinamyllerryksen seurauksena aihe on jälleen noussut esiin mediassa ja koska aktiivisen varainhoidon edustajat tuntuvat jälleen nostaneen tämän myyttisen salkunhoitajakyvyn tapetille. Sijoittajille annetaan ymmärtää, että juuri heidän hoidossaan sijoittaja on turvassa nyt koetun kaltaisilla tuulisilla markkinoilla. Halusin selvittää sen, millaista lisäarvoa salkunhoitajat ovat kyenneet ennusteillaan tuottamaan markkinoiden heiluessa.

Ensinnäkin maailman osakemarkkinoilla on kuluneen kuukauden aikana koettu kovempi kurssilasku kuin useaan vuoteen. Liike on siis ollut merkittävä. Ja tällaisen kurssiliikkeen luulisi olleen hyville ennustajille suht’koht helposti hyödynnettävissä. Aktiivista varainhoitoa tarjoavien salkunhoitajien tuotoissa oletettu helppous ei kuitenkaan näy. Tarkastelin kaikkia suomalaisia varainhoitorahastoja, jotka kertovat lähtökohtaisesti sijoittavansa varansa puoliksi osakkeisiin ja puoliksi korkosijoituksiin. Aktiivisen salkunhoidon tehtävänä on sitten näkemyksen eli ennusteen pohjalta siirrellä sijoituksia osakkeista korkoihin ja päinvastoin. Voisi olettaa, että nämä salkunhoitajat olisivat menestyneet viimeaikaisessa kurssilaskussa huomattavasti paremmin kuin sijoittaja, joka ei ole tehnyt mitään muutoksia salkussaan. Mutta ei, keskimääräinen aktiivisesti hoidettu salkku olikin tuottanut huonommin kuin pelkkä passiivinen sijoitus.

Aktiivisesti hoidettujen suomalaisten varainhoitosalkkujen tuotto kuluneen kolmen kuukauden ajalta eilisiin (7.9.2015) arvoihin päivitettynä on ollut keskimäärin -6,02 %. Kuinka sitten aktiivisen salkunhoidon vaikutusta voidaan salkkujen tuottoon arvioida? Vertasin niiden varainhoitajien salkkujen tuottoa, joilla oli tarjolla myös puhtaat varainhoidon korkosalkut ja varainhoidon osakesalkut. Vaihtoehtona aktiivisesti hoidetulle varainhoitosalkulle sijoittaja olisi siis voinut yksinkertaisesti sijoittaan puolet rahoistaan valitsemansa varainhoitoyhtiön korkosalkkuun ja puolet osakesalkkuun. Näin toimimalla sijoittajan tuotto olisi ollut edelleen pakkasella, tosin vain 4,98 %. Eli varainhoitosalkkujen salkunhoitajat eivät olleet onnistuneet painottamaan osakkeita ja korkoja edes oikein päin koetun markkinapudotuksen aikaan. Jos tarkastelu rajataan vain menneeseen kuukauteen, mihin myös jyrkin kurssilasku ajoittui, aktiivisen varainhoidon tappio passiiviseen sijoitukseen verrattuna on ollut kutakuinkin yhtä suuri luvuin -6,57 % ja -5,58 %. Aktiiviset varainhoitajat eivät yksinkertaisesti ole onnistuneet tuomaan sijoittajille lisäarvoa nyt nähdyn markkinamyllerryksen aikana. Päinvastoin, sijoittajille olisi ollut kannattavampaa sijoittaa rahansa passiivisesti puoliksi osakkeisiin ja puoliksi korkoihin ja samalla eliminoida yksi sijoitustoiminnan suurimmista riskeistä eli salkunhoitajariski.

En ole vielä tähän mennessä ottanut tarkasteluun lainkaan sitä, kuinka suomalaiset aktiiviset varainhoitajat ovat menestyneet itse markkinatuottoon verrattuna. Edellä kuvattu vertailu on tehty puhtaasti kunkin varainhoitajan omilla rahastoilla. Jos taas verrataan varainhoitosalkkujen menestystä markkinatuottoon kuluneelta kolmelta kuukaudelta, muuttuvat luvut varainhoitajien kannalta entistä synkemmiksi. Sijoittamalla pelkästään maailman osakemarkkinakehitystä seuraavaan ETF-rahastoon ja toisaalta globaaliin korkomarkkina-ETF-rahastoon olisi tuotto ollut -3,80 %. Eroa varainhoitajiin siis neljännesvuodessa yli 2 %.

Ymmärrän, että aktiivisilta varainhoitajilta löytyy tukku vasta-argumentteja nyt nähdylle heikolle onnistumiselle. Kyse on tietenkin vain yhdestä markkinatapahtumasta ja ”poikkeuksellisesta” liikkeestä. Salkunhoidon onnistumista pitäisi tarkastella tietenkin pitkällä aikajänteellä ja salkkujen profiilit ”poikkeavat” markkinaindekseistä. Niinpä niin. Kylmä totuus varainhoitajien lisäarvosta kuitenkin on, että pitkällä aikajänteellä tarkasteltuna menestys ei suinkaan parane vaan huononee verrattaessa markkinatuottoon. Lisäksi kuvaavaa on, että kaikki markkinaliikkeet ovat poikkeuksellisia, koska niitähän ei yksinkertaisesti pidäkään pystyä etukäteen ennustamaan.

Indeksisijoittajan näkökulmasta nytkin nähty markkinaheilahdus ja aktiivisten varainhoitajien heikko menestys markkinapyörteissä osoittaa vain aktiivisen salkunhoidon markkinoinnin onttouden. Hyvä sijoittaminen ja salkunhoito eivät perustu väitteisiin ennustajanlahjoista vaan kurinalaiseen ja tehokkaaseen sijoittamiseen, missä markkinatuotto on sijoittajan tavoitteena eikä vihollinen, mikä yritetään epätoivoisesti voittaa suuria kustannuksia kerryttämällä.

Hyvää alkusyksyä toivottaen,

Esko Immonen
toimitusjohtaja
IndexHelsinki

Kiinnostuitko?

Jätä yhteydenottopyyntö niin keskustellaan miten voimme olla avuksi.

Käytämme verkkosivuillamme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen sivustovierailijoille. Jatkamalla sivujen käyttöä hyväksyt evästeet sekä GDPR-käytäntömme.