Aktiivisen kevään kokemuksia

Share on twitter
Share on facebook
Share on google
Share on email

Pörssikurssit ovat kevään mittaan hiippailleet Yhdysvalloissa uuteen ennätykseensä. Siis kautta aikain korkeimmille tasoilleen. Nousu on alkuvuonna toki ollut rauhallista, mutta ilmiö on sijoitusmarkkinoille kokonaisuudessaan erittäin merkittävä. Ensinnäkin amerikkalaiset osakkeet eivät ole mikä tahansa ”markkina”. Puolet koko maailman pörssinoteeratusta osakevarallisuudesta on amerikkalaisia osakkeita. Toiseksi kurssinousu tuntuu tuleen vastoin sijoitusmarkkinoilla vallalla ollutta mielialaa, siis sentimenttiä. Mielialalla tarkoitan nyt erityisesti suomalaisten sijoittajien näkemystä. On jokseenkin ymmärrettävää, että Ukrainan kriisin varjossa ja kotimaisten synkkien talousuutisten ympäröimänä suomalaisten sijoittajien tunnelmat ovat olleet poikkeuksellisen varovaisia. Tärkeää on kuitenkin jälleen havaita, että maailman sijoitusmarkkinoiden näkökulmasta näillä asioilla on ollut vain marginaalista vaikutusta. Ja suomalaisetkin sijoittajat ovat sijoitustuotoissaan riippuvaisia kansainvälisten markkinoiden kehityksestä eikä suomalaisesta uutisannista.

Kotimaisten sijoittajien sentimentti ei rajoitu vain yksityisiin sijoittajiin vaan sama tunnelmavetoisuus, ja vähintäänkin yhtä voimakkaana, on alkuvuoden aikana vaikuttanut myös ns. ammattisijoittajiin eli rahasto- ja varainhoitajiin. On silmiinpistävää, kuinka reippaasti ammattilaisten hoitamat varainhoitosalkut ja –rahastot ovat jääneet jälkeen markkinatuotosta. Keskimääräinen suomalainen varainhoitorahasto, missä osakkeiden ja korkosijoitusten osuus on lähtökohtaisesti puolet salkun arvosta, on hävinnyt indeksituotolle jo kaksi prosenttia. Keskivertorahasto oli tuottanut huhtikuun loppuun mennessä vajaan prosentin, joten kärjistettynä tuotto oli jäänyt kolmannekseen puhtaan indeksisijoituksen tuotosta.

Mistä aktiivisalkkujen huono menestys syntyy? Yhtenä merkittävänä tekijänä voi pitää valtionlainojen alkuvuoden erittäin vahvaa tuottoa. Keskimäärin aktiivisijoittajien kommentit vuoden vaihteessa viittaavat siihen, että juuri valtionlainojen osuus on salkuissa ollut alipainossa. Siis väärä näkemys tai siis väärä arvaus indeksisijoittajan termein. Osakepuolellakaan aktiivisuus ei ole tuottanut lisäarvoa, mikä paljastuu siitä, että aktiivisijoittajat ovat hävinneet indekseille sitä enemmän, mitä suurempi osakepaino heillä on ollut salkuissaan. Jälleen kerran indeksisijoittaminen osoittaa voimansa aktiivista arvailua vastaan.

Poikkeuksellisen kehnot sijoitustuotot aktiivisten salkunhoitajien maailmassa on totuttu hautaamaan rahastojen kalmistoon. Alkuvuodenkin aikana olemme kuulleet jo lukuisista rahastojen lakkautuksista, viimeisimpänä FIM rahastoyhtiön Forte rahasto. Kyseisen rahaston viime vuosien historia on ollut poikkeuksellisen surkea jopa omassa vertailuryhmässään ja niinpä yhtiö päätti kuopata rahaston performansseineen. Historiallista tuottovertailua tehtäessä sijoittajien kannattaakin muistaa, että vertailuissa ovat yleensä mukana vain ne rahastot, jotka ovat pysyneet hengissä ja vastaavasti todelliset tappion lähteet on yleensä eliminoitu. Tämä ns. ”survival bias” ilmiö on kansainvälisestikin merkittävä rahastotuottoja hämäävä tekijä. Yhdysvalloissa on arvioitu, että sijoitusrahastojen laskennallisista tuotoista sijoittajat ovat saaneet itselleen vain puolet. Osin sentimenttivetoisen huonon ajoituksen ja osin juuri mainitun huonojen rahastojen lakkautusilmiön vuoksi.

Mitä indeksisijoittajalla on opittavanaan kevään ilmiöistä? Tärkein havainto on se, että markkinakehityksen arvailu edes omaisuusluokkatasolla ei tuota lisäarvoa. Havaintojemme mukaan tämä taktinen allokaatio tuottaa sijoittajille pahimmat alituotot suhteessa markkinatuottoon. Aktiivisen varainhoidon suorat kustannukset ovat raskaita ja painavat sijoitustuotot vääjäämättä markkinatuoton alle, mutta varmin tae heikolle menestykselle on taktinen allokointi. Vastaavasti paras tae markkinatuoton mukaiselle sijoitussalkun menestykselle on pitää kurinalaisesti kiinni asetetusta allokaatiosta, toteuttaa sijoitukset indeksin mukaisina ja hoitaa sijoitussalkkua systemaattisella tasapainottamisella.

Aurinkoista kevättä toivottaen!

Esko Immonen
toimitusjohtaja
IndexHelsinki

Kiinnostuitko?

Jätä yhteydenottopyyntö niin keskustellaan miten voimme olla avuksi.

Käytämme verkkosivuillamme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen sivustovierailijoille. Jatkamalla sivujen käyttöä hyväksyt evästeet sekä GDPR-käytäntömme.