#IndexViikko 21

Tämän viikon tapahtumat.

Osakemarkkinoiden viikko on sujunut laskussa, vaikka torstaina siruvalmistaja Nvidian tulos ja ohjeistus ylittivät markkinoiden odotukset reippaasti mm. tekoälyyn liittyvän kysynnän ansiosta. Tämä veti koko teknologiasektorin nousuun torstai-iltana. Viikon isoin tekijä on ollut kuitenkin Yhdysvaltojen velkakaton nostamiseen liittyvät neuvottelut, joissa sopua ei ole vielä syntynyt. Tämä on lisännyt epävarmuutta, mikä on myrkkyä osakemarkkinoille. Yhdysvaltojen velka saavutti nykyisen katon jo alkuvuonna ja liittovaltion kassavarojen on ennakoitu loppuvan kesäkuun alussa. Viimeisimpien tietojen mukaan neuvottelut ovat edistyneet.

Viikon puolivälissä raportoitu Iso-Britannian huhtikuun inflaatio yllätti kielteisesti. Kokonaisinflaatio laski mutta odotuksia vähemmän, ja pohjainflaatio jopa kiihtyi. Lisäksi mm. Fedin edustaja Waller puhui kiristävän rahapolitiikan puolesta. Viikon aikana markkinoiden odotukset Fedin koronnostojen suhteen kasvoivat ja valtionlainojen korot nousivat erityisesti Iso-Britanniassa painaen korkosijoitusten tuottoja.

Tiistaina raportoitiin toukokuun alustavat ostopäällikköindeksit sekä euroalueelta että Yhdysvalloista. Nämä olivat ensimmäisiä indikaatioita toukokuun talouden tilasta. Palvelut yllättivät jälleen kerran myönteisesti ja teollisuus kielteisesti. Palveluiden osuus kokonaisuudesta on suurempi, joten voidaan todeta, että palveluiden johdolla talouskasvu vaikuttaa jatkuvan odotuksia vahvempana. Palveluiden vahvuus pitää myös työmarkkinaa tiukkana, mikä tuo palkkapaineita ja mikä pitää inflaatiota koholla. Iso kysymys kuitenkin erityisesti euroalueella on, kuinka kauan talous jaksaa pelkän palvelusektorin voimin.

Torstaina julkaistu Yhdysvaltojen Q1:n talouskasvu, vuositasolla 1,3 %, ylitti aiemman arvion ja markkinoiden odotukset.  Hyvä kuitenkin huomata, että Saksan Q1:n bkt-kasvun raportoitiin olleen -0,3 %. Saksan Q4:n kasvu oli -0,5 % eli Saksan talous oli ”teknisesti” taantumassa Q4-Q1. Rahoitusmarkkinoiden kannalta bkt-kasvuluvut ovat kuitenkin osittain eilispäivän uutisia. Q1 loppui jo melkein kaksi kuukautta sitten, ja markkinat hinnoittelevat tulevaisuutta ei menneisyyttä. Mielenkiintoinen seikka joka tapauksessa on, että kun perinteinen euroalueen teollisuusvetoinen talousveturi Saksa on yskinyt alkuvuonna, palveluiden johdolla eteläisempi Eurooppa (Italia, Espanja, Ranska) on menestynyt suhteessa paremmin.

Miltä tuleva viikko näyttää?

Tänään perjantaina Yhdysvalloista julkaistaan Fedin tarkasti seuraama PCE-hintaindeksi. Ensi viikolla euroalueen inflaatio on otsikoissa, koska tiistaina Espanja julkaisee toukokuun alustavat inflaatioluvut, keskiviikkona Saksa ja Ranska, ja torstaina julkaistaan koko euroalueen luvut. EKP:n 0,25 %:n nostoa kesäkuun kokouksessa pidetään melko varmana, mutta yllätys inflaatioluvuissa voisi muuttaa odotuksia ja näkyä markkinoilla. Yhdysvalloista viikon tärkeimmät ovat toukokuun kuluttajaluottamusluvut tiistaina, perinteinen ISM:n keräämä teollisuuden ostopäällikköindeksi torstaina ja Fedin rahapolitiikan jatkon kannata oleellinen ”nonfarm payrolls” -työllisyysraportti perjantaina. Kiina julkaisee valtiolliset ostopäällikköindeksinsä keskiviikkona. Kuun vaihde on aina talouslukujen kalenterissa kiireinen ja lisäksi Yhdysvaltojen velkakattokeskustelu jatkuu. On mahdollista, että toisiaan kyräilevät puolueet eivät pääse yhteisymmärrykseen ennen kuin vasta aivan viime hetkillä, kun poliittisia voittoja haetaan. Fedin ja EKP:n seuraavat korkokokoukset pidetään 14.6. ja 15.6.

Sijoitusympäristö

Fedin nopein koronnostosykli 1980-luvun alun jälkeen on loppusuoralla, vaikka viime päivinä odotukset ovat koronnostojen suhteen kasvaneet. Jos inflaation maltillistuminen jatkuu, markkinoiden huomio voi siirtyä inflaatiosta kohti talous- ja tuloskasvua. Korkosijoitusten tuotto-oletukset ovat nyt joka tapauksessa korkeammat kuin vuosikausiin, ja Euroopan keskuspankillakin kiristämissyklin loppu häämöttää. Osakkeiden hinnoittelu on hieman alle viimeisen 10 vuoden keskiarvon. Hyvä muistaa, että vuonna 2022 eurooppalaisyhtiöiden tuloskasvu oli energia- ja rahoitussektoreiden johdolla peräti noin 20 %, ja samaan aikaan osakkeet laskivat. Viime syksynä pelkojen ollessa suurimmillaan osakkeiden hinnoittelu olikin poikkeuksellisen alhaista. Nyt Euroopan 12 kuukautta eteenpäin luotaava p/e on noin 13, vaikka tämän vuoden tuloskasvuodotukset ovat lähellä nollaa. Yhdysvalloissa vastaava p/e on 18.

Keskuspankeilla on lähitulevaisuudessa tilaa taantumariskien kasvaessa elvyttää ja leikata korkoja, jos inflaation maltillistuminen jatkuu. Klassinen hajautushyöty voi tehdä paluun. Eli kun osakkeilla menee huonosti, korkosijoitukset tuottavat ja päinvastoin. Vuosi 2022 oli aivan poikkeuksellinen, kun molemmat tuottivat huonosti.