Kuluneen viikon tapahtumat
Torstaina iltapäivällä julkaistiin etukäteen yksi kuukauden tärkeimmistä luvuista eli Yhdysvaltojen kuluttajainflaatio. Raportoitu vuositason kuluttajahintojen nousu 7,7 % alitti markkinoiden odotuksen 8,0 % ja laski syyskuusta. Myös pohjainflaatio laantui odotuksia enemmän. Luvut olivat markkinoiden mieleen. Osakkeet nousivat vahvasti, ja korot laskivat reippaasti. Vaikka inflaatio on korkealla, markkinoilla heräsi toiveet, että pahin olisi ohi ja keskuspankkien rahapolitiikan kiristämistahti voisi keventyä. Keskuspankkien viestintä on ottanut muutenkin pieniä askeleita vähemmän kiristävään suuntaan viime viikkojen aikana, ja eilisten lukujen jälkeen odotukset vähemmän kiristävästä rahapolitiikasta kasvoivat. Markkinoiden odotuksissa on ollut, että keskuspankkien ohjauskorot nousevat ensi vuoden alkupuolelle saakka.
Alkuviikolla torstai-iltapäivään saakka osakemarkkinoilla nähtiin hieman tavallista enemmän heiluntaa, mutta indeksit pysyttelivät lähellä viime viikon lopun tasoja. Tiistaina Yhdysvalloissa pidettiin välivaalit, joissa valittiin koko edustajainhuone ja noin kolmannes senaatista. Etukäteen isoja markkinareaktioita ei odotettu, eikä niitä myöskään saatu. Äänten laskenta on kesken, mutta republikaanit saanevat enemmistön edustajainhuoneeseen ja demokraatit senaattiin. Valta siis jakautuu, mikä aiheuttaa usein sen, että muutosten ja päätösten tekeminen on vaikeampaa, mikä ei välttämättä ole huono asia. Toisaalta mahdollisesti velkakatosta ja liittovaltion rahoituksesta saadaan ainakin poliittisia kiistoja aikaan, mikä heijastuu ajoittain myös sijoitusmarkkinoille. Viimeisen kahden vuoden aikana Bidenin johdolla demokraatit ovat hallinneet edustajainhuonetta, senaattia ja valkoista taloa, mikä on mahdollistanut uudistusten läpimenoa. Jakautunut kongressi voi helpottaa Fedin inflaation vastaista taistelua, koska myös finanssipoliittisista tukitoimista ja rahan käytöstä käydään tiukempaa vääntöä.
Jo viime viikolla liikkui huhuja, että Kiina valmistelisi tiukkojen Covid19-rajoitusten löysäämistä. Varhain perjantaina ilmoitettiin, että mm. kansainvälisten matkustajien karanteeniaikaa lyhennetään. Pienehköjä muutoksia, mutta oikeaan suuntaan. Osakkeet Hong Kongissa ja Kiinassa saivat tästä vielä lisänostetta. Rajoitusten helpottaminen tukisi luonnollisesti Kiinan talouskasvunäkymiä, joilla on iso merkitys globaalille kasvulle. Hyvä myös huomata, että kryptovaluuttamarkkinoilla on nähty isoja liikkeitä alaspäin, yllättäviä uutisia ja jopa jonkin asteista sekasortoa. Tämä voi vaikuttaa laajemminkin ainakin yleisen riskinottohalukkuuden laskuna.
Tämä kappale osin kertauksena, mutta Euroopassa Q3-tuloskausi on tähän asti puhtaasti numeroiden valossa sujunut erittäin hyvin, mikä on osaltaan tukenut osakemarkkinoita. Q3-tuloskasvu vuoden takaiseen verrattuna on yli 30 %:a energiasektorin johdolla. Ilman energiaakin tuloskasvu olisi kuitenkin yhä yli 11 %:a, ja lisäksi reilusti yli puolet yhtiöistä on raportoinut tuloksensa yli odotusten. Eurooppalaisten osakkeiden hinnoittelu onkin varsin alhainen, kun tuloskasvu on ollut kovaa ja osakeindeksit ovat laskeneet. Euroopan osakemarkkinan eteenpäin luotaava p/e on noin 11, kun viimeisen 10 vuoden keskiarvo on yli 14. Lisäksi hinnoitteluero Yhdysvaltoihin on tavanomaista isompi. Eurooppalaiset osakkeet ovatkin varsin halpoja. Yhdysvalloissa Q3-tuloskausi on jo pitkällä. Siellä tuloskausi on sujunut odotuksiin nähden historiallisia kuvioita heikommin. Tuloskasvu näyttää pysyvän positiivisen puolella, mutta ilman energiasektorin panosta tuloskasvu olisi muutaman prosentin negatiivista. Yhdysvaltojen ja Euroopan tuloskasvujen isoa eroa selittää osin se, että energiasektorin osuus koko markkinasta on Euroopassa isompi, ja Yhdysvalloissa painavan IT:n sektorin tuloskasvu Q3:lla jäänee nollaan tai negatiiviseksi.
Miltä tuleva viikko näyttää?
Q3-tuloskausi alkaa olla ohi. Ensi viikon tiistaina Kiina julkaisee lukuja teollisuustuotannosta, investoinneista ja vähittäismyynnistä. Tiistaina on luvassa myös Euroalueen bkt-lukuja ja Saksan ZEW-indeksi. Keskiviikkona ja torstaina Yhdysvallat julkaisee lukuja mm. asuntomarkkinan kehityksestä, teollisuustuotannosta ja vähittäismyynnistä. Viikon kiinnostavimmat talousjulkaisut voivat kuitenkin olla Iso-Britannian ja Kanadan lokakuun inflaatioluvut keskiviikkona. Normaalioloissa niihin ei juuri huomiota kiinnitettäisi, mutta tänä syksynä inflaatio on markkinoiden isoin teema, joten kaikki signaalit huomioidaan. Markkinat odottavat merkkejä, voisiko inflaation laantuminen olla laajemminkin havaittavissa oleva ilmiö.
Sijoitusympäristö
Vuosi 2022 on ollut lokakuun loppuun asti heikko sekä osakemarkkinoiden että korkomarkkinoiden tuottojen kannalta, vaikka viime viikkojen aikana positiivistakin kehitystä on nähty. Sijoittajan täytyy kuitenkin suunnata katse eteenpäin. Yritysten tuloskasvu on jatkunut, ja osakkeiden hinnat ovat laskeneet. Osakkeiden arvostus on alle viimeisen 10 vuoden keskiarvon ja korkotason nousu on tehnyt korkosijoituksista aiempaa selvästi houkuttelevampia. Meneillään on itse asiassa yksi viimeisen 100 vuoden heikoimmista vuosista 60/40-sijoittajille yhdysvaltalaisella aineistolla. Historiassa tämä on ollut varsin rationaalinen aika sijoittaa hajautetusti oman sijoitussuunnitelman mukaan. Sekä osakemarkkinoiden että korkosijoitusten tuotto-oletukset ovat nousseet tämän vuoden aikana reippaasti ja näkymät ovat mielenkiintoiset.
Markkinoiden tärkeimmät teemat
Viime viikkoina keskuspankkien viestintä on ottanut pieniä askeleita vähemmän kiristävään suuntaan. EKP on indikoinut, että merkittävä osa rahapolitiikan kiristämisestä on jo tehty. Fedin viesti on ollut, että kiristyksiä tehdään jatkossakin, mutta mahdollisesti pienemmin askelin. Toistaiseksi liian korkeana pysyttelevä inflaatio ja Yhdysvaltojen vahvat työmarkkinat pakottavat keskuspankit kuitenkin pysymään kiristämisen tiellä.
Inflaatio on korkealla, mutta on hyvät syyt olettaa, että se hidastuu. Yhdysvaltojen lokakuun inflaatio antoi tästä merkkejä. Talouskasvun hiipuessa hintapaineet pienevät ja talvella inflaation vuodentakaiset vertailuluvut nousevat korkeammiksi ja siten laskennallinen hintojen nousu putoaa. Keskuspankit ovat kiristäneet historiallisella vauhdilla, mutta vaikutukset näkyvät viiveellä eli jarruttava vaikutus alkaa vasta näkyä reaalitaloudessa.
Fed on nostanut ohjauskorkonsa nollan tuntumasta haarukkaan 3,75 – 4,00 %. Nostoja nähtäneen vielä ainakin kaksi kertaa ja seuraava heti joulukuun puolivälin kokouksessa. EKP nosti 75 korkopisteellä keskeisiä korkojaan kokouksessaan 27.10., ja lisää on luvassa tulevissa kokouksissa. Olennaista on, että nämä nostot ovat markkinoiden odotuksissa. Vaikka heti perään vuonna 2023 ei korkoja alettaisikaan laskea, jo nyt ollaan tilanteessa, jossa korkosijoitusten tuottonäkymät olisivat varsin kohtuulliset. Tärkein asia markkinatunnelman paranemiseksi olisi inflaation laantuminen.