Kuluneen viikon tapahtumat
Osakemarkkinoilla alkuviikko oli laskuvoittoinen lokakuun nousujen jälkeen. Laaja yhdysvaltalainen SP500-indeksi nousi lokakuussa paikallisvaluutassa 8,0 % ja Euroopan Stoxx600 6,3 %. Maanantaina raportoitu lokakuun inflaatio euroalueella printtasi uuden ennätyksen 10,7 %:a, mikä sai lyhyen pään korot jatkamaan nousuaan. Esimerkiksi 1 kk:n ja 6 kk:n euriborit saavuttivat uudet syklin huiput 2.11.2022. Isoimmat vuositason hintojen nousut nähtiin edelleen energian ja ruuan hinnoissa, mutta myös ruuasta ja energiasta puhdistettu pohjainflaatio teki uuden ennätyksen 5,0 %. Marraskuun ja joulukuun luvut ovat huippumielenkiintoiset, kun merkkejä inflaation taittumisesta laskuun odotetaan.
Euroopassa Q3-tuloskausi on tähän asti puhtaasti numeroiden valossa sujunut tavanomaista paremmin. Q3-tuloskasvu vuoden takaiseen verrattuna on lähellä 30 %:a energiasektorin johdolla. Ilman sitä tuloskasvu olisi kuitenkin yhä lähes 10 %:a, ja lisäksi reilusti yli puolet yhtiöistä on raportoinut tuloksensa yli odotusten. Eurooppalaisten osakkeiden hinnoittelu onkin varsin alhainen, kun tuloskasvu on ollut kovaa ja osakeindeksit ovat laskeneet viimeisen 12 kuukauden aikana noin 15 %:a. Euroopan osakemarkkinan eteenpäin luotaava p/e on noin 11, kun viimeisen 10 vuoden keskiarvo on yli 14. Lisäksi hinnoitteluero Yhdysvaltoihin on tavanomaista isompi. Eurooppalaiset osakkeet ovatkin varsin halpoja.
Yhdysvalloissa Q3-tuloskausi on jo melko pitkällä. Siellä tuloskausi on sujunut odotuksiin nähden historiallisia kuvioita heikommin. Tuloskasvu näyttää pysyvän positiivisen puolella, mutta ilman energiasektorin panosta tuloskasvu olisi muutaman prosentin negatiivista. Yhdysvaltojen ja Euroopan tuloskasvujen isoa eroa selittää osin se, että energiasektorin osuus koko markkinasta on Euroopassa isompi, ja Yhdysvalloissa painavan IT:n sektorin tuloskasvu Q3:lla jäänee nollaan tai negatiiviseksi.
Viikon isoin tapahtuma oli odotetusti Fedin kokous ja lehdistötilaisuus keskiviikkona. Itse koronnosto oli odotettu 0,75 %-yksikköä eli nyt Fed Funds- ohjauskorko on välillä 3,75 % – 4,00 %. Itse korkopäätös ja sen kirjallinen tiedote otettiin markkinoilla positiivisin mielin vastaan, ja osakkeet nousivat heti päätöksen jälkeen. Tiedotteessa mainittiin mm. korkojen nostojen viive reaalitalouteen ja jo tehdyt koronnostot.
Lehdistötilaisuudessa hieman myöhemmin Fedin puhemies Powellin viesti oli kuitenkin aavistuksen haukkamainen eli kiristävään suuntaan. Yhdysvaltojen 2-vuotisen lainan korko nousikin reilusti, ja vaikka pitemmän pään 10-vuotisen liike oli varsin maltillinen, osakkeet kääntyivät selvään laskuun. Tilaisuudessa puhemies Powell indikoi, että kiristyssyklin kääntyminen (pivot) ei ole vielä lähelläkään, ja korkojen nostoja tehdään vielä. Perusongelma on yhä, että inflaatio on liian korkealla ja työmarkkina liian kuuma. Powell myös mainitsi, että korkotason huiput merkitsevät enemmän kuin sinne mentävä tahti eli mahdollisesti jatkossa näemme määrällisesti enemmän nostoja, mutta nostojen koko ehkä pienempi. Tänä syksynä nähtyä korkojen nostamisen tahtiahan ei ole nähty vuosikymmeniin. Fedin seuraava kokous on joulukuun puolivälissä. Ennen sitä ehditään julkaista kaksi kuluttajahintaindeksiä (CPI) ja kaksi ”nonfarm payrolls” -työmarkkinaraporttia, joista ensimmäinen heti 4.11.2022. Fedin korkopäätöksen vaikutukset ovat pitkäaikaiselle sijoittajalle kuitenkin rajalliset.
Viikon lopulla kiinalaisosakkeet saivat nostetta huhuista, että Kiina valmistelisi tiukkojen Covid19-rajoitusten löysäämistä. Tämä tukisi luonnollisesti Kiinan talouskasvunäkymiä, joilla on iso merkitys globaalille kasvulle.
Miltä tuleva viikko näyttää?
Ensi viikko on ennakolta huomattavasti tätä viikkoa rauhallisempi, mikä usein sopii sijoittajille. Eniten huomiota saavat torstaina julkaistavat Yhdysvaltojen lokakuun inflaatioluvut. Markkinoiden odotuksissa on, että vielä lokakuussa inflaatiovauhti olisi vuositasolla pysytellyt 8 %:n tienoilla, jossa oltiin jo elo- ja syyskuussa. Viikon erikoistapaus on Yhdysvaltojen välivaalit, jotka järjestetään tiistaina 8.11.2022. Vaalien kohteena ovat koko edustajainhuone ja noin kolmannes senaatin paikoista. Ennakkoon vaalien lopputuloksen ei odoteta merkittävästi muuttavan Yhdysvaltojen finanssipolitiikan näkymiä. Ennakko-odotuksissa republikaanit ovat suosikki voittamaan enemmistön sekä edustajainhuoneessa että senaatissa. Jos näin käy, demokraattipresidentin johdolla päätösten teosta tulee vaikeampaa kuin mihin viimeisen kahden vuoden aikana on totuttu.
Sijoitusympäristö
Vuosi 2022 on ollut lokakuun loppuun asti heikko sekä osakemarkkinoiden että korkomarkkinoiden tuottojen kannalta. Sijoittajan täytyy kuitenkin suunnata katse eteenpäin. Yritysten tuloskasvu on jatkunut, ja osakkeiden hinnat ovat laskeneet. Osakkeiden arvostus on alle viimeisen 10 vuoden keskiarvon ja korkotason nousu on tehnyt korkosijoituksista aiempaa selvästi houkuttelevampia. Meneillään on itse asiassa yksi viimeisen 100 vuoden heikoimmista vuosista 60/40-sijoittajille yhdysvaltalaisella aineistolla. Historiassa tämä on ollut varsin rationaalinen aika sijoittaa hajautetusti oman sijoitussuunnitelman mukaan. Sekä osakemarkkinoiden että korkosijoitusten näkymät ovat mielenkiintoiset. Jos taantuma tulee, keskuspankkien kiristystarpeet vähenevät, mikä tukisi korkosijoituksia.
Markkinoiden tärkeimmät teemat
Iso kysymys on, kuinka paljon keskuspankit (erityisesti EKP) voivat ja haluavat kiristää rahapolitiikkaansa, kun keskeiset talouden luottamusluvut osoittavat taantuman suuntaan.
Inflaatio on korkealla, mutta on hyvät syyt olettaa, että se hidastuu. Talouskasvun hiipuessa hintapaineet pienevät ja talvella inflaation vuodentakaiset vertailuluvut nousevat korkeammiksi ja siten laskennallinen hintojen nousu putoaa. Keskuspankit ovat kiristäneet historiallisella vauhdilla, mutta vaikutukset näkyvät viiveellä eli jarruttava vaikutus alkaa vasta näkyä reaalitaloudessa.
Fed on nostanut ohjauskorkonsa nollan tuntumasta haarukkaan 3,75 – 4,00 %. Nostoja nähtäneen vielä ainakin kaksi kertaa ja seuraava heti joulukuun puolivälin kokouksessa. EKP nosti 75 korkopisteellä keskeisiä korkojaan kokouksessaan 27.10., ja lisää on luvassa tulevissa kokouksissa. Olennaista on, että nämä nostot ovat markkinoiden odotuksissa. Vaikka heti perään vuonna 2023 ei korkoja alettaisikaan laskea, oltaisiin tilanteessa, jossa korkosijoitusten tuottonäkymät olisivat varsin kohtuulliset. Tärkein asia markkinatunnelman paranemiseksi olisi inflaation laantuminen. Markkinoiden odotukset ovat, että Fedin ohjauskoron huiput olisivat hieman yli 5 %:ssa ja EKP:kin nostaisi ensi vuonna 3 %:n tuntumaan. Toistaiseksi liian korkeana pysyttelevä inflaatio ja Yhdysvaltojen vahvat työmarkkinat pakottavat keskuspankit kiristämään.