Markkinakriisi. Siinä missä virusepidemian leviäminen on jatkanut pahenemistaan, on tunnelma sijoitusmarkkinoilla jatkanut paranemistaan. Pörsseissä osakekurssit ovat jatkaneet elpymistään ja korkomarkkinoilla riskihinnoittelu on osin laantunut. Markkinoilla näyttää edelleen olevan vallalla luottamus siihen, että epidemian pahimmat vaiheet ovat juuri nyt käsillä ja jatkossa taloudessa päästään asteittain palaamaan kohti normaalimpaa toimintaa. Epidemian kuolleisuustilastot ovat varmasti järkyttäviä, mutteivat sittenkään siinä mittaluokassa, mitä kriisin alussa projisoitiin.
Pandemiahuipun ohella markkinoilla jännitetään myös nyt alkavaa pörssiyhtiöiden tuloskautta. Yritykset julkistavat omat käsityksensä kriisin vaikutuksista niiden liiketoimintaan ja sijoittajat saavat konkreettisen käsityksen epidemian taloudellisista vaikutuksista. Analyytikot ovat jatkaneet tulosennusteiden leikkaamistaan ja jyrkintä tulospudotusta ennakoidaan nyt meneillään olevalle toiselle vuosineljännekselle. Markkinoiden tunnelman kannalta toteutuvia tuloslukuja tärkeämpää on kuitenkin näkemys siitä, kuinka ripeää talouden elpymistä yrityksissä ennakoidaan kevään pohjakosketuksen jälkeen.
Taloustilastojen valossa kriisin vaikutukset eivät vielä näy koko rajuudessaan. Kiinasta on jälleen saatu rohkaisevia uutisia talouden toipumisesta epidemian siellä hellittäessä ja samaa tietysti toivotaan länsimaihinkin. Kiinan ulkomaankaupan kuoppa näyttäisi jäävän odotettua loivemmaksi. Länsimaiden kannalta ratkaisevaa tulee olemaan kulutuksen toipuminen kriisin jälkeen. Kriisin pahentuessa työttömyys on nopeasti kasvamassa ja tämä latistaa kulutusnäkymiä tehokkaasti. Jos epidemia laantuu kevään aikaan, odotetaan työllisyyden jälleen elpyvän ja sitä myötä kulutuksenkin toipuvan. Ratkaisevaa on kriisin ajallinen kesto.
Osakemarkkinat.
- Osakemarkkinoilla pörssikurssit ovat edelleen vahvistuneet huhtikuun aikana ja MSCI World –indeksi on kohonnut euroissa mitaten runsaat 6 % Pääsiäiseen tultaessa.
- Tulosennusteet ovat markkinoilla edelleen alentuneet tuloskauden käynnistyessä. Euroopassa odotetaan nyt ensimmäisen vuosineljänneksen tulosten heikentyneen runsaat 15 %, Yhdysvalloissa 10 %.
- Toisella vuosineljänneksellä tulospudotuksen odotetaan olevan jyrkintä. Eurooppaan povataan noin 30 %:n laskua vuodentakaiseen verrattuna, Wall Streetillä vastaavasti 20 %:n pudotusta.
- Alentuneiden tulosodotusten ja pörssikurssien nousun myötä osakkeiden arvostuskertoimet ovat kääntyneet nousuun.
Korkomarkkinat.
- Valtiolainamarkkinoilla korot ovat hienoisesti nousseet huhtikuun aikana yhä massiivisemmaksi kasvavan julkisen velkaantumisen myötä. Korkojen heilahdukset ovat kuitenkin pysyneet kokonaisuudessaan hyvin pieninä keskuspankkien tukiessa lainamarkkinoita tukiostoillaan.
- Yrityslainamarkkinoilla hinnat ponnahtivat ja korot alenivat selvästi kuluneen viikon mittaan. Fedin ilmoitus entistä heikomman luottoluokituksen omaavien velkakirjojen ostoista tukivat tunnelmaa.
Talousluvut.
- Työttömien määrä on jatkanut räjähdysmäistä kasvuaan Yhdysvalloissa. Viimeisten kolmen viikon aikana 16,5 miljoonaa amerikkalaista on ilmoittautunut työttömäksi työnhakijaksi. Määrä vastaa 10 % koko työvoimasta.
- Kanadassa työttömien määrä kasvoi maaliskuussa yli miljoonalla ja työttömyysaste ponnahti helmikuun 5,6 %:sta maaliskuussa 7,8 %:in.
- Kuluttajahintojen nousuvauhti laantui Yhdysvalloissa maaliskuussa 1,5 %:in helmikuun 2,3 %:sta.
- Kiinan ulkomaankaupan alamäki loiveni maaliskuussa. Vienti supistui 6,6 % vuodentakaiseen verrattuna. Helmikuussa pudotusta oli vielä 17,2 %. Tuonti puolestaan aleni vain 0,9 %. Helmikuussa tuonti supistui 4,0 %.
Muut tapahtumat.
- Euroopan Unioni pääsi sopuun epidemiakriisin hätärahoituksesta. Unionin puitteissa yhteistä kriisirahoitusta lisätään 540 miljardilla eurolla sekä lisäksi avataan 240 miljardin euron arvosta vakausmekanismin kautta annettavaa rahoitusta.
- OPEC ja muut suuret öljyntuottajamaat pääsivät alustavaan sopimukseen tuotannon leikkauksista, joilla tavoitellaan öljyn hintakehityksen vakauttamista. Markkinoilla tuotannonleikkauksiin suhtaudutaan epäillen eikä öljyn hinta ole sovun myötä elpynyt.
Mitä seuraavaksi?
Markkinoilla odotetaan pandemian laantuvan huhti-toukokuun aikana ja rajoitustoimien asteittaista purkamista ennakoidaan kevään aikana. Näin näyttäisi myös viimeisimpien tietojen valossa olevan tapahtumassa. Yrityksiltä puolestaan odotetaan tulosjulkistusten yhteydessä arvioita niiden liiketoiminnan kehityksestä pahimman kriisin hellittäessä. Mikäli itse pandemiassa ei nähdä uutta käännettä pahempaan, voidaan myös markkinoilla toivoa elpymisen vahvistuvan.
Ratkaisevaa tulevaan elpymiseen kohdistuvien näkemysten suhteen on yksinkertaisesti se, kuinka pitkään epidemian akuuttivaihe kaikkine toimintarajoituksineen länsimaissa kestää. Jos taloudessa päästään palaamaan jonkinlaiseen normaalimpaan toimintaan jo alkukesästä, on oletettavaa, että elpyminen on syksystä alkaen ripeää. Jos taas kriisi pitkittyy, latistuvat elpymistoiveet myös markkinoilla työttömyyden kasvun lannistaman kulutuksen heikkenemisen myötä.
Epidemiakriisin talousvaikutusten suuruusluokan arvioidaan länsimaissa asettuvan kuluvalle vuodelle 5-10 %:n laskun haarukkaan bruttokansantuotteella mitaten. Toisella vuosineljänneksellä luvut tulevat olemaan synkimpiä, mutta jo syksyllä odotetaan positiivista käännettä. Tähän mennessä julkistetut elvytystoimet puolestaan näyttäisivät kokoluokaltaan hyvinkin vastaavan kriisin oletetun laskun suuruutta. Markkinoilla saatetaan hyvinkin onnistua välttämään suurempi pudotus, mutta tulevat viikot tulevat olemaan pitkiä.