#IndexViikko 12

Share on twitter
Share on facebook
Share on google
Share on email

Markkinakriisi. Rahoitusmarkkinoilla kriisitunnelma jatkuu pandemian halvaannuttaessa suuret länsitaloudet. Osakemarkkinoilla kurssilasku kärjistyi jälleen eilen maanantaina epidemian vaikutusten voimistuttua viikonlopun aikana. Korkomarkkinoilla riskien karttaminen näyttäisi saavuttaneen yhden lakipisteensä, kun jopa valtiolainakorot kääntyivät nousuun. Epätietoisuus epidemian kestosta ja vaikutuksista on suurta. Toistaiseksi vaikutukset ovat kerta kerran jälkeen osoittautuneet markkinoille pelättyäkin suuremmiksi.

Tämänhetkisen käsityksen valossa epidemian ennakoidaan pitävän talouden syväjäässä ainakin parin kuukauden ajan. Epidemian ennakoitua kehitystä peilataan Kiinan kokemuksiin, missä viruksen leviäminen vaikuttaisi laantuneen. Myös talousvaikutuksia voidaan arvailla Kiinan kokemuksilla. Kiinassa helmikuun taloustilastot osoittivat etenkin yksityisen kulutuksen romahtaneen karanteenitoimien johdosta ja vastaavaa tullaan näkemään länsimaissa maaliskuun osalta. Talouslukujen seurannassa huomio kannattaa nyt kiinnittää vain epidemian aikaisiin lukuihin. Länsimaista niitä saadaan toden teolla vasta maalis-huhtikuun taitteessa.

Sijoitusmarkkinoilla tunnelman rauhoittumiseen tarvitaan käsitystä epidemian talttumisesta. Mikäli epidemian torjuntatoimia voidaan höllentää kahden kolmen kuukauden kuluttua, saadaan markkinoille ainakin jonkinlainen käsitys kriisin mittaluokasta talouteen. Elpyminen normaalioloihin saattaa takkuilla ja poukkoilla, mutta markkinoille epidemian selättäminen varmasti tuottaa helpottavaa nousua. Kriisin loiventamiseksi toteutetut elvytystoimet jatkunevat vielä pitkään epidemiapiikin taituttuakin ja tällä voi olla sijoitusmarkkinoita vahvasti tukeva vaikutus.

Osakemarkkinat.

  • Maailman osakkeet ovat eilisiltaan mennessä laskeneet 27 % vuoden vaihteesta MSCI World –indeksin mukaan euroissa laskettuna. Euroopassa lasku on ollut jyrkempää ja pudotusta on kertynyt runsaat 31 %.
  • Markkinoiden tulosennusteet pörssiyhtiöille näyttävät laahaavan pahasti perässä epidemian vaikutuksia arvioitaessa. Sijoittajien ei kannata tuudittautua ennusteisiin juuri nyt ja tarkempaa kuvaa epidemian tulosvaikutuksista saadaan vasta huhtikuun puolella alkavasta tuloskaudesta.

Korkomarkkinat.

  • Koronakriisin syventyessä valtiolainamarkkinoilla nähtiin menneen viikon mittaan käänne, missä valtiolainojen korot kääntyivät nousuun myös matalariskisimmissä maissa. Saksan 10-vuoden korko kohosi -0,4 %:n ja USA:n vastaava 0,8 %:n tasolle.
  • Italian pitkä korko tuplaantui viikon mittaan 2 %:n tasolle. Valtiolainakorkojen nousu kielii äärimmäisestä kriisitunnelmasta korkomarkkinoilla.
  • Yrityslainamarkkinoilla hinnat ovat jatkaneet laskuaan osakemarkkinoiden vanavedessä. Eurooppalaiset paremman luottoluokituksen lainat ovat halventuneet viikon mittaan noin 5 % ja korkeamman riskin high yield –lainat noin 10 %.

Talousluvut.

  • Kiinan talouden kuukausitilastot helmikuulta antoivat ensivaikutelman epidemian vaikutuksista reaalitalouteen. Maan vähittäiskauppa supistui viidenneksellä edellisvuoden helmikuuhun verrattuna. Yksityinen kulutus vastaa noin puolta Kiinan koko taloudesta.
  • Teollisuustuotanto supistui Kiinassa helmikuussa 13,5 % vuodentakaiseen verrattuna. Investoinnit vähenivät liki neljänneksen.

Muut tapahtumat.

  • EKP lisäsi joukkolainojen osto-ohjelmaansa 120 Miljardilla eurolla vuoden loppuun saakka, mikä merkitsee aiempien 20 miljardin euron ostomäärän kaksinkertaistamista. EKP myös lisää pankkien rahoitusvalmiutta kriisin johdosta.
  • Yhdysvaltain keskuspankki alensi jälleen ohjauskorkoaan pudottamalla korkoansa prosentilla. Ohjauskorko on nyt nollatasolla ja oletettavasti uusia koronleikkauksia ei enää ole tulossa. Seuraavaksi Fed lisää taseensa kasvattamista eli rahan pumppaamista rahoitusmarkkinoille.

Mitä seuraavaksi? Talouskehityksen osalta lähimmät kuukaudet tulevat olemaan synkkiä. Talouskasvu romahtaa vahvasti miinukselle koko maailmassa ja länsimaiden pudotus on varmasti useamman prosentin luokkaa kevään aikana. Jos epidemia saadaan selätettyä vaikkapa kesään mennessä, voidaan toipumista talouskasvulle ennakoida. Sen sijaan ajatus pikaisesta paluusta epidemiaa edeltävään talouskuvaan tuntuu turhan toiveikkaalta. Kriisin jälkeen toipumisvaiheessa kirjattaneen positiivisia tuotantolukuja, mutta kriisin aiheuttamat tappiot eivät kokonaan oikene.

Voimakkaat elvytystoimet keskuspankeilta takaavat matalan korkoympäristön säilymisen länsimaissa pitkälle tulevaisuuteen. Epidemian jälkeen matala korkotaso jälleen tukee riskisijoituksia, osakemarkkinoita etunenässä. Valtioiden elvytystoimet puolestaan lisäävät julkisen talouden velkataakkaa ja tämäkin osaltaan takaa matalan korkotason säilymisen hamaan tulevaisuuteen, Japanin malliin.

Lähimpien viikkojen aikana markkinoille tulvii heikkoja talouslukuja sekä pörssiyhtiöiden tulosvaroituksia. Tätä pörsseissä on kuitenkin jo suurelta osin hinnoiteltu. Jos epidemia saadaan selätettyä kuukausien aikajänteellä, markkinoilla voidaan herätellä toiveita elpymisestä. Jos taas epidemia pitkittyy ja kriisitoimet sen rajaamiseksi jatkuvat pitkään, ei markkinoillakaan ole syytä olettaa elpymistä.

Tilaa viikkokirje suoraan sähköpostiin

Kiinnostuitko?

Jätä yhteydenottopyyntö niin keskustellaan miten voimme olla avuksi.

Käytämme verkkosivuillamme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen sivustovierailijoille. Jatkamalla sivujen käyttöä hyväksyt evästeet sekä GDPR-käytäntömme.